Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lap­si­li­sän arvo on jär­kyt­tä­väs­ti ro­mah­ta­nut – lap­si­ys­tä­väl­li­sem­män Suomen ra­ken­ta­mi­sek­si on pe­rus­tel­tua sitoa lap­si­li­sä py­sy­väs­ti in­dek­siin

Lapsilisä on ollut suomalaisen lapsi- ja perhepolitiikan menestystarina. Lapsilisä tuli lakiin vuonna 1948. Nousevat hinnat aiheuttivat tuolloin ongelmia lapsiperheissä. Suomessa ymmärrettiin lasten ja lapsiperheiden konkreettisen tuen merkitys, vaikka maksoimme raskaita sotakorvauksia.

Jokainen lapsi on arvokas ja oikeutettu hyvään huolenpitoon. Nykyään yhteiskunnassamme on valitettavan laajasti unohdettu, että lapsi on myös kansantaloudellisesti kannattava investointi.

Jos lapsen kasvatukseen ja koulutukseen sijoitetaan 0,25 miljoonaa euroa, lapsi puolestaan vartuttuaan tuottaa 35 työvuoden aikana 5,2 miljoonaa euroa bruttokansantuotteena ja verotuloina. Kannattavuus nousee perheen lapsiluvun kasvaessa.

Taloudellisesti niukoissa oloissa elävät lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja jäädä opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle. Erilaisilla toimilla kannattaa luoda lapsi- ja perheystävällistä Suomea.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.