Lapsi kaipaa yh­teis­tä aikaa lomalla

Loma on arvokasta aikaa, siihen suomalainen pistää euroja. Taantumankaan ei vielä tänä kesänä uskota suuremmin rokottavan lomabudjetteja.

Oululainen Albert Arola, 8, kertoo harrastavansa kesällä pesäpalloa. "Tahtoisin myös uida sekä käydä Suomen tivolissa ja Särkänniemessä."
Oululainen Albert Arola, 8, kertoo harrastavansa kesällä pesäpalloa. "Tahtoisin myös uida sekä käydä Suomen tivolissa ja Särkänniemessä."

Loma on arvokasta aikaa, siihen suomalainen pistää euroja. Taantumankaan ei vielä tänä kesänä uskota suuremmin rokottavan lomabudjetteja.

Lapsiperheissä lomarahaa kulunee edellisvuosien tapaan huvipuistoihin, kylpylöihin, matkoihin ja ulkona syömiseen. Jälkikasvulle halutaan tarjota yhä enemmän elämyksiä tavaroiden sijaan -- kukkaronnyörejä kiristämättä.

"Lomalla ei lasketa joka senttiä", lapsiperheiden rahankäyttöä tutkinut Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.

Kulutuksen ohella lomalla lisääntyy myös demokratia: vapaa-ajan päätöksiä tehdään koko perheen voimin. "Lapsilla on perheen lomasuunnitelmien teossa paljon sananvaltaa ja vanhemmat kuuntelevat tarkoin lasten toiveita."

Vapaa-ajan osalta suomalaiset näyttävätkin toteuttavan mallikkaasti tänä vuonna 20 vuotta täyttävää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielipidettä on kysyttävä heitä koskevissa asioissa.

Silti vanhemmat usein luulevat ennemmin kuin kuulevat, ilmenee tuoreesta lapsiperheiden taloudellista päätöksentekoa selvittäneestä Huolenpitoa ja jakamista -- rahan ja ajan jakautuminen perheessä -tutkimuksesta. Moni aikuinen esimerkiksi tunkee loma-allakan suotta täyteen toimintaa ja elämyksiä, vaikka lapset eivät niitä todellisuudessa niin kovin paljon kaipaakaan.

"Toisin kuin monet vanhemmat kuvittelevat, lapsille lomassa tärkeintä on perheen kanssa yhdessä oleminen ja arjen aikatauluista vapautuminen", Raijas kertoo tutkimuksen tuloksista.

"Lapsen tarpeet lomalle ovat usein paljon yksinkertaisemmat kuin mitä aikuinen kuvittelee. Moni nykyvanhempi vain suhtautuu lapseen kuin projektiin ja yrittää rakentaa lomastakin kehittävän kokonaisuuden", Raijas sanoo.

Ylenpalttisen toiminnan ja kuluttamisen taustalta voi löytyä myös vanhempien huono omatunto. "Aktiviteettien avulla yritetään kompensoida aikaa ja korvata läsnäoloa", Raijas arvelee.

Raijaksen mukaan 1990-luvun lama nosti perhearvot esille. Nyt hän toivoo myös taantuman tuovan muassaan vähemmän kulutuskeskeisiä malleja elämiselle.

"Löytyisikö hyvinvointi jostain muusta?" kulutustutkija kysyy.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Huolenpitoa ja jakamista -- rahan ja ajan jakautuminen perheessä päättyi joulukuussa 2008.