Lapsena Elisa Tuo­hi­maa kaipasi si­sa­rus­ta, nyt kem­pe­le­läi­nen neljän tyt­tä­ren äiti tar­kas­te­lee tai­tees­saan iden­ti­teet­tiä ja yh­teyt­tä – sekä sis­kout­ta

Metsolan galleriassa on esillä Tuohimaan uusimpia teoksia, jotka kuvaavat siskoutta eri näkökulmista.Lapsuusmuistot vaikuttavat ihmisen identiteettiin.

Elisa Tuohimaa on taiteilija ja taidekasvattaja.
Elisa Tuohimaa on taiteilija ja taidekasvattaja.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Metsolan galleriassa on esillä Tuohimaan uusimpia teoksia, jotka kuvaavat siskoutta eri näkökulmista.

Lapsuusmuistot vaikuttavat ihmisen identiteettiin. Lapsena koettu yhteys sisarukseen on suuri voimavara, mutta toisaalta yksinäisyyttä koetaan sisarusten keskelläkin.

Näitä asioita pohtii kempeleläinen taiteilija Elisa Tuohimaa uusimmissa teoksissaan. Metsolan galleriassa lauantaina avautunut Tuohimaan näyttely on nimeltään Siskot – Salaisuuksia Ihmeteltäviä, Suurenmoisia Kätköjä, Omia Teitä.

Esillä on maalauksia, piirustuksia ja sekatekniikkatöitä, jotka ovat kaikki syntyneet tänä vuonna. Näyttely koostuu kymmenestä teoksesta. Lisäksi mukana on katsojia osallistava teos, jossa ihmiset voivat kirjoittaa lapuille merkittävimmän muistikuvansa lapsuudesta.

– Laput laitetaan isolle alustalle kaikkien nähtäville. Parhaimmillaan oman muistikuvan jakaminen ja näkyväksi saattaminen voi voimauttaa ihmistä, Tuohimaa kertoo.

Tuohimaa on käyttänyt malleina omia tyttäriään, mutta korostaa, että teokset eivät ole muotokuvia. Hänellä on neljä tytärtä, joista nuorin on esikoulussa. Tuohimaa kokee, että nyt oli sopiva vaihe käsitellä siskoutta, kun lapset eivät ole enää niin pieniä.

Näyttelykokonaisuus jakautuu kolmeen osaan, jotka tarkastelevat siskona olemista eri suunnilta. Tuohimaa on tutkinut siskoutta tietoisesti positiivisesta näkökulmasta. Jatkossa hän aikoo laajentaa aiheen näkökulmia.

– Sisaruuteen liittyy esimerkiksi kilpailua vanhempien huomiosta; yksilön tarvetta tulla nähdyksi.

Huhtikuussa Tuohimaalla onkin tulossa suurempi näyttely raahelaiseen Galleria Myötätuuleen.

Taiteilijana Tuohimaa käyttää monia eri tekniikoita ja kuvaustapoja realistisesta ekspressiiviseen. Hän kertoo haluavansa kokeilla ja muuntautua.

– En halua sitoutua vain yhteen tekniikkaan ja tapaan tehdä asioita.

Taiteessaan Tuohimaa käsittelee usein kohtaamista, yhteyttä ja yksinäisyyttä – ihmisenä olemisen prosessia suhteessa ympäristöön. Identiteetin ja minuuden teemat heijastuvat Siskot-näyttelyn teoksiin vahvasti.

– Itse olen ainut lapsi, ja se on vaikuttanut identiteetin ja yksinäisyyden pohdintaani.

Lapsuudessaan Tuohimaa kaipasi sitä, että voisi jakaa asioita sisaruksen kanssa. Voiko ainoa lapsi koskaan täysin ymmärtää sisaruutta?

– Ei sitä varmaan voi täysin ymmärtää, mutta äitinä voin tavoittaa omien lasteni kautta jotain siitä.

Yksinäisyys ja yhteys kiinnostavat Tuohimaata vastakohtana. Hänen mukaansa ihmiset yrittävät nykyään monin keinoin tuoda itseään näkyväksi, mutta se ei välttämättä takaa kaivattua todellista kohtaamista.

– Ihmisyyden perusta on näkyväksi tuleminen toiselle.

Minuuden pohdinta on Tuohimaan mielestä tärkeää siksikin, että nykymaailma on sirpaleinen. Hän näkee, että kuvataidekasvatus auttaa ihmistä kohtaamaan nykypäivän haasteet.

– Sekä taiteen tekeminen että sen vastaanottaminen tukevat ongelmanratkaisukykyä, itsenäistä kriittistä ajattelua, päättelykykyä ja visuaalista lukutaitoa. Siitä saa henkistä pääomaa: taide yhdistää suuria kokonaisuuksia toisiinsa.

Nykymaailma pohjautuu vahvasti visuaalisuuteen, joten senkin vuoksi Tuohimaa peräänkuuluttaa taidekasvatuksen tärkeyttä.

Elisa Tuohimaa

Kotoisin Raahesta. Asuu perheensä kanssa Kempeleessä.

Opiskeli Lapin yliopistossa kuvataidekasvatusta. Valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2017.

Työskentelee tällä hetkellä kuvataideopettajana Limingan lukiossa sekä Kempeleessä Ylikylän koulussa.

Vuonna 2018 Iin kansalaisopiston ja taidekoulun suunnittelijaopettajana.

Tehnyt vuodesta 2012 saakka kuosi- ja graafista suunnittelua useille suomalaisille yrityksille.

Aiempia taidenäyttelyitä muun muassa Iin Nätteporissa, Lapin yliopistossa ja Raahen kaupunginkirjastossa.

Harrastaa perheensä kanssa musiikkia, kuten pianonsoittoa ja laulua. Lisäksi suunnittelee ja ompelee vaatteita.