Oululaislasten hammasterveys on pääosin hyvällä tolalla:
– Hammasterveys on pysynyt viime vuodet samalla tasolla, aavistuksen parantunut. Ikävää on, että edelleen on lapsia, joilla hammasterveys on todella huono. Joitain heistä joudutaan hoitamaan anestesiassa, suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Sakari Kärkkäinen kertoo.
Huonoa hammasluuta käytetään usein selityksenä huonoille hampaille, mutta Kärkkäisen mukaan se on erittäin harvoin syynä reikiintymiseen. Perimää enemmän suun terveyteen vaikuttavat elintavat eli ruokailu ja hampaiden harjaus. Merkittävämpää kuin sokeripitoisten ruokien kertamäärä on napostelukertojen määrä. Hampaiden sokerirasituksen sieto on yksilöllistä.
– Jos sokerikerrat jäävät noin kuuteen ja lisäksi suuhygienia on hyvällä tasolla, hampaat säilyvät ehjänä. Kuusi kertaa pitää sisällään myös normaalit ruokailut ja välipalat, koska lähes kaikessa on mukana sokeria. Ongelmia tulee napostelusta kuten karkeista, limsoista ja kaikista sokeripitoisista juomista.
Kolme kriittistä ensivuotta
Ensimmäiset kolme ikävuotta ovat suun bakteerikoostumuksen muodostumisen kannalta kriittiset. Bakteerikoostumus vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen. Yleisimmin bakteerit siirtyvät lapsen suuhun vanhemmilta, jos käytetään samaa lusikkaa tai tutti puhdistetaan omassa suussa.
– Sokeripitoiset tuotteet lisäävät reikiintymistä edistävien bakteerien tarttumista, Kärkkäinen lisää.
Hampaiden harjaukseen totutellaan vauvasta saakka. Tärkeintä on rutiinien luominen: harjauksen laatu paranee, kun lapsi tottuu harjaukseen. Vasta suunnilleen toisella luokalla lapsen motoriikka mahdollistaa itsenäisen harjauksen. Siihen saakka hampaiden harjaaminen on vanhempien vastuulla.
– Hampaat tulee harjata fluorihammastahnalla. Pienimmille lapsille on omat tahnat, joissa on matalampi fluoripitoisuus.
Hammashoitolat neuvovat suun terveyden ylläpitämisessä, tekevät reikiintymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja korjaavat jo syntyneitä vaurioita. Suun terveyttä ei voi kuitenkaan ylläpitää hoitolassa, vaan työ tehdään kotioloissa.
– Hampaiden reikiintyminen on käyttäytymissairaus. Terveellinen jokapäiväinen elinympäristö ylläpitää ja edistää suun terveyttä. Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään suun terveyteen. Lapsen elämään eivät kuulu rikkinäiset hampaat ja hammassärky, Kärkkäinen muistuttaa.