Maatalouden nopea muutos ja globaalit ongelmat ohjaavat tarkastelemaan ruokatuotantoamme uusista näkökulmista. Yksi sellainen on suomalaisten alkuperäisrotujen laajempi käyttö alkutuotannossa.
Suomessa on vielä kolme alkuperäiskarjarotua: pohjoissuomenkarja, itäsuomenkarja ja länsisuomenkarja. Näistä pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on Lapin ja Perä-Pohjolan oloihin pisimpään sopeutunut.
Tämänhetkisen maatalouden kriisissä keskeinen kysymys on tuotantotekijöiden, kuten lannoitteiden ja polttoaineen hintojen raju nousu. Maatiloilla tämä liittyy suoraan rehun tuottamiseen. Rehun tuottaminen omalla tilalla on aiempaa paljon kalliimpaa ja ostettavan väkirehun hinta on noussut.
Pieniruokaisemmat alkuperäisrodut voivat olla yksi ratkaisu ongelmaan, koska ne kuluttavat rehua vähemmän suhteessa tuottamaansa maitomäärään ja tarjoavat näin mahdollisuuksia resurssien säästöön.
Alkuperäiskarjarotujen tutkimus on aiemmin ollut melko vähäistä, mutta viime vuosina se on lisääntynyt muun muassa ympäristö- ja kulttuurikysymysten takia. Tiedon tarve kestävistä, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneista tuotantoroduista lisääntyy sitä mukaa kun nykyisen, suuriin tuotantomääriin tähtäävän tuotantotavan ongelmat lisääntyvät.
Lapissa on syksyllä 2020 alkanut EAKR-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan lapinlehmän maidon ja lihan erityispiirteitä ja lapinlehmien omistajien kokemuksia rodun kasvattamisesta. Hankkeessa järjestetään myös työpajoja ja tehdään lapinlehmän pidon kannattavuuslaskelmia. ”Lapinlehmään perustuvan erikoistumisen mahdollisuudet osana pohjoisia elinkeinoja” -hankkeen (Lappari-elinkeino 2020–2023) päätoteuttaja on Lapin yliopiston Arktinen keskus. Muina toteuttajina ovat Luonnonvarakeskus ja Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä Lappia.
Hankkeessa on kerätty maitonäytteitä Lapista ja muualta Suomesta tiloilta, joilla on sekä lapinlehmiä että valtarotujen lehmiä.