Voimanosto: Al­zhei­me­rin tauti py­säyt­ti kem­pe­le­läi­sen voi­ma­mie­hen

Kaleva live: Katso suora lähetys U20 Kär­pät-Luk­ko-ot­te­lus­ta

Luitko jo tämän: Ohi­juok­su­tus rikkoi asuk­kai­den ve­si­put­ket, For­tu­mil­ta pe­nä­tään vas­tuu­ta

Lapin mat­kai­lu­buu­mi näkyy maas­to­pe­las­tus­teh­tä­vien kovana kasvuna – poliisi hyö­dyn­tää et­sin­näs­sä dro­ne-kop­te­rei­ta

Lapissa maastopelastustehtävien määrä on kolminkertaistunut 2010-luvun aikana. Tehtävien määrässä on selvä piikki kevättalvisin.

Tuore ja koko ajan tärkeämpään rooliin nouseva poliisin etsintäapuväline ovat drone-kopterit. Lapin poliisilaitoksella on tehty uraauurtavaa kehitystyötä niiden käytössä muun muassa etsinnöissä sekä rikospaikkojen tutkinnassa. Kuvituskuva.
Tuore ja koko ajan tärkeämpään rooliin nouseva poliisin etsintäapuväline ovat drone-kopterit. Lapin poliisilaitoksella on tehty uraauurtavaa kehitystyötä niiden käytössä muun muassa etsinnöissä sekä rikospaikkojen tutkinnassa. Kuvituskuva.
Kuva: Vesa Joensuu

Tukevassa kasvussa oleva Lapin-matkailu näkyy myös pelastuslaitoksen ja poliisin pelastus- ja etsintätehtävien lisääntymisenä etenkin tunturikeskusten alueilla.

– Lapissa maastopelastustehtävien määrä on kolminkertaistunut 2010-luvun aikana. Tehtävien määrässä on selvä piikki kevättalvisin, kertoo vt. pelastusjohtaja Harri Paldanius Lapin pelastuslaitokselta.

Esimerkiksi viime vuonna maaliskuu oli pelastajille vilkkain kuukausi.

– Erilaisia ihmisen pelastustehtäviä oli 2017 yhteensä 322 kappaletta, ja niistä maastotehtäviä oli valtaosa eli 259, Paldanius kertoo.

Tavallisimpien tapahtumapaikkojen listalla ovat tutut nimet.

– Pohjoisesta kun lähdetään alaspäin niin siellä ovat Inari, Ivalo, Saariselkä, Pyhä ja Luosto sekä vilkkaimpina Levi ja Ylläs. Myös Pallaksella on tehtäviä.

Toistaiseksi ei ole tehty tarkempaa analyysia siitä, kuinka paljon tehtävälisäyksestä muodostavat esimerkiksi suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden pelastamiset, Paldanius kertoo.

– Tyypillinen tehtävä on loukkaantuneen tai sairastuneen hiihtäjän hakeminen pois maastosta. Yleensä heidät käydään hakemassa moottorikelkalla ja toimitetaan sitten jatkohoitoon.

Paldaniuksen mukaan tavallisia syitä ongelmiin joutumiseen ovat myös eksyminen, omien voimien väärinarviointi ja vähäinen tai olematon kokemus lumessa ja talvisen Lapin maastossa liikkumisesta.

Pelastusjohtajan perusohjeet ongelmien välttämiseksi ovat tuttuja.

– Ota sää huomioon ja katso, että puhelimen akussa on virtaa, jotta omaisin ja hätäkeskukseen saa tarvittaessa yhteyden. Puhelimen varavirtalähde on tärkeä ottaa mukaan jos lähtee vähänkään kauemmas.

Lisäksi reitin suunnittelu ja sen ilmoittaminen jollekulle ennalta on suuri apu ongelmien yllättäessä.

– Myös oma kunto on hyvä arvioida realistisesti. Se tulee helposti yliarvioitua.

Tekstari toimii parhaiten, kun verkko on kehno

Myös Lapin poliisista vahvistetaan, että ihmisten etsiminen maastosta työllistää yhä enemmän.

– Yleensä kyse on tosiaan matkailijan loukkaantumisesta tai siitä, että on muusta syystä  hyydytty maastoon. Varsinaisten katoamisten määrä on lisääntynyt vain jonkin verran, kertoo etsintätehtävistä pitkän kokemuksen kerännyt ylikonstaapeli Jari Seppälä Lapin poliisista.

Tunturikeskusten seuduilla ilmaantuvat ongelmatilanteet ja eksymiset ovat usein helposti hoidettuja, sillä matkapuhelinverkot toimivat keskusten lähialueilla ja eksynyttä tai loukkaantunutta voidaan opastaa ja hänestä saadaan paikkatietoja.

Seppälän mukaan älykännyköiden tulo jokaisen taskuun on tuonut myös uusia ilmiöitä: ihmiset ovat tottuneet, että jokainen on tavoitettavissa koko ajan.

– Jos henkilöön ei saada tuntiin yhteyttä, niin sukulaiset ovat hyvin nopeasti sitä mieltä, että hän on kadonnut. Kyse on monesti vain siitä, että jollakin alueella ei vain ole ollut verkkoa saatavilla.

Seppälän kokemuksen mukaan käyttökelpoisin tapa ottaa yhteyttä on tekstiviesti. Sen läpimenoon riittää hyvinkin "ohut" ja hetkellinen yhteys verkkoon, ja tekstari jää myös odottamaan läpimenoa, jos se ei heti onnistu.

Kokeneen poliisin mukaan tyypillinen "matkailijatehtävä" syntyy näin: seurue on lähtenyt liikkeelle hiihtäen tai lumikengillä. Sitten joku eroaa syystä tai toisesta porukasta vaikkapa jääden valokuvaamaan tai oikaistakseen reitiltä.

– Silloin eksyminen tapahtuu helposti, sillä lumisessa ympäristössä ei pysty helposti orientoitumaan. Vaikka maisemaa katsoisi älykännykän kuvista, niin ei se näytä samalta kuin kesäisissä kuvissa, Seppälä sanoo.

Moottorikelkalla liikuttaessa taas suuntien ja ajetun reitin hahmottamista vaikeuttavat ristiin rastiin menevät aiemmat jäljet.

Dronesta on moneksi etsinnässä

Tuore ja koko ajan tärkeämpään rooliin nouseva poliisin etsintäapuväline ovat drone-kopterit. Lapin poliisilaitoksella on tehty uraauurtavaa kehitystyötä niiden käytössä muun muassa etsinnöissä sekä rikospaikkojen tutkinnassa.

Ensimmäisiä testejä tehtiin jo vuonna 2011, mutta tähän päivään tultaessa dronet ovat kehittyneet huimasti ja kehittyvät edelleen.

Ylikonstaapeli Jari Seppälä on ollut tiiviisti kehittämässä kuvauskopterien käyttöä Lapissa, ja hänen mukaansa drone-kopterit ovat tulleet pysyvästi poliisin ja jossain määrin myös pelastuslaitosten työkalupakkiin.

– Lapin poliisissa on koulutettu 20 lentäjää ja droneja on toistakymmentä Lapin läänissä. Niille keksitään koko ajan uusia käyttötapoja poliisin työssä, Seppälä kertoo.

Alan termein puhutaan RPAS-toiminnasta. Lyhenne tulee sanoista Remotely Piloted Aircraft Systems.

Viimeksi kopterista oli hyötyä Posiolla, kun seurueesta yöaikaan eksynyt mies paikannettiin ja opastettiin dronen eli poliisin tiedotteen mukaan "miehittämättömän lentoaluksen" avulla pelastajien luo Riisitunturin alueella.

Poliisin lentolaitteissa on muun muassa lämpökameroita sekä vilkkuvalot, joiden avulla kopteri voi toimia leijuvana majakkana, jonka suuntaan eksynyt voi lähteä.

– Usein se menee niin, etä paikkatiedon tai puhelinyhteyden avulla päästään lähemmäs etsittävää. Maastopartio menee sinne ja nostaa koneen ilmaan. Kuvauskopterilla voi myös seurata esimerkiksi hiihtojälkiä ilmasta helposti.

Drone voi lentää myös silloin, kun lento-olosuhteet ovat liian turvattomat esimerkiksi helikopterille.

Lapin talvi asettaa toisaalta drone-ohjaajille ja tekniikalle haasteita.

– Kylmässä akut kestävät vähemmän aikaa, ja myös näyttöjen jäätyminen on ongelma. Toisaalta ohjaajakaan ei voi kovin pitkään toimia näpit paljaina pakkasessa, Seppälä sanoo.