Lapin kultamailla hellitään legendaa kauniista hollantilaisesta Petronellasta, joka 1949 sai Suomessa liikkuessaan aikaan ihastusta, hämmennystä ja vilkasta viranomaistoimintaa.
Petronellaa muistellaan menneessä aikamuodossa, mutta uusin tieto osoittaa huhut hänen kuolemastaan vahvasti liioitelluiksi. Yhdysvalloissa Petronella saattaa näet yhä tulla raitilla vastaan.
11. helmikuuta Petronellan tarina kääntyy Oulun kaupunginteatterissa uudeksi musikaaliksi, jonka on säveltänyt Jukka Linkola.
Kullankaivajat lumonneen kaunottaren koko nimi kuului Petronella Antoinette van der Moer. Amerikkalaiseksi toimittajaksi aluksi tekeytynyt 25-vuotias matkaaja ehti viipyä Suomessa 1949 alkukesästä loppusyksyyn, Lemmenjoella siitä ajasta vain yhteensä nelisen viikkoa.
Tarinan loppunäytöksessä hänet pidätettiin Ivalossa ja passitettiin maasta pois Helsingissä pidetyn oikeudenkäynnin jälkeen. Petronellalta oli jäänyt Helsingissä hotellilaskuja maksamatta. Vakoilijaksikin häntä Lapissa epäiltiin.
Tytär Kaliforniassa
Petronella muutti Yhdysvaltoihin Ranskan Marseilles'ta 1969 tyttärensä Solangen (s. 1955) kanssa. Myöhemmistä vaiheista ei paljon tiedetä, paitsi että Suomen-matkansa jälkeen seikkailijatar asui Haagissa ja Leidshendamissa. Atlantin taakse muuttonsa jälkeenkin hänen tiedetään käyneen kerran Hollannissa.
It-alaa Hollannissa ja Ranskassa opiskellut Solange-tytär asuu nykyään Kaliforniassa San Franciscon viereisessä pikkukaupungissa. Hän on osa-omistajana nettimarkkinointia konsultoivassa yrityksessä ja harrastaa miehensä kanssa muun muassa viinitilan pitoa ja ratsastusta.
Suomessa on liikkunut villejä huhuja Petronellan kohtalosta ihan viime aikoihin asti. Hänen on muun muassa väitetty kuolleen vuonna 2000 ja tulleen haudatuksi Hollantiin. Jälkisäädöksessään hän olisi samojen huhujen mukaan pyytänyt ilmoittamaan kuolemastaan Lapin Kullankaivajien Liitolle. Petronellan hautaa ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt.
Kuitenkin Solange van der Moer vahvisti vielä 1997, että äiti oli silloin elossa. Myös Kalevan kuluvalla viikolla Kaliforniasta saaman ensi käden tiedon mukaan Petronella on mitä suurimassa määrin elävien kirjoissa. 81-vuotias vanhus asuu Yhdysvalloissa, mutta ei enää samalla paikkakunnalla tyttärensä kanssa. Tarkkaa osoitetta ei vain ole saatu selville eikä tytär vastaa asiaa koskeviin yhteydenottopyyntöihin.
Tämä ei ole yllättävää, sillä muutkin sukulaiset ovat vaienneet. Haarlemin kaupungissa Hollannissa asuva Petronellan sisar jopa löi De Volkskrant -lehden toimittajalle luurin korvaan tämän kyseltyä aiheesta.
Skandaalinkäryä
Todennäköisesti tiedotushiljaisuuden syynä ovat Petronellasta 1990-luvun vaihteessa Hollannissa julkaistut räväkät lehtijutut, arvelee eläkkeellä oleva biologi Arnold Pieterse, joka 2003 käänsi hollanniksi oululaisen emeritusprofessorin Mauno J. Pyhtilän kirjan Balladi kauniista Petronellasta (Karisto, 1993).
"Perhe hermostui jutuista, vaikka Petronella itsekin sepitteli kaikenlaista, jota ei myöhemmin pystytty näyttämään toteen."
Hollantilainen juorutoimittaja sai jopa puhelun, jossa englantia puhunut naisääni uhkasi häntä oikeustoimilla. Pieterse arvelee, että soittaja saattoi olla päähenkilö itse.
Petronellan vanhan passin leimoista on selvinnyt, että ennen Suomeen lähtöään 1949 hän kierteli kuuden kuukauden ajan ympäri Eurooppaa: muun muassa Saksassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa ja Italiassa. Uuden passin neitokainen sai Tukholmasta vain muutama kuukausi ennen Suomeen tuloaan.
"Hämmästyttävää, että nainen, jolla ei käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan rahaa käytössä, pystyi niin pian sodan jälkeen matkustelemaan näin laajasti", pohtii Pieterse.
Pieterse ei osaa sanoa, liittyikö Petronellan matkusteluun esimerkiksi tiedustelutoimintaa. Sodanjälkeisen ajan herkässä hengessä Suojelupoliisi ainakin tutki vieraan teot ja taustat tarkkaan.
"Suomessa Petronella valehteli olevansa suuren amerikkalaisen lehden toimittaja. Emme myöskään tiedä tarkkaan, mitä hän puuhasi Hollannissa sodan aikana. Espanjassa häntä syytettiin myöhemmin rahan viemisestä joltakin liikemieheltä, minkä Petronella julkisesti kiisti."
Helsingin oikeudenkäynnin pöytäkirjoihin tutustunut Mauno J. Pyhtilä ei usko Petronellan olleen vakoilija, eihän häntä edes yritetty syyttää sillä perusteella.
Senaikainen Hollannin Suomen suurlähettiläs piti silti maannaistaan epärehellisenä henkilönä ja myöhemmin varoitti ystäviäänkin hänestä, Pieterse kertoo.
"Petronella kai valehteli pääasiassa vain siksi, että hän pyrki esiintymään tärkeämpänä ihmisenä kuin oli. Petronella myös käytti hyväkseen helsinkiläisiä, jotka mielellään tarjosivat ulkomaiselle toimittajalle päivällisiä ja muutakin kestitystä", kommentoi Pyhtilä.
Arnold Pieterse saapuu 17.2. kello 17.30 Oulun kaupunginteatteriin kertomaan Petronellasta yhdessä Mauno J. Pyhtilän kanssa.