Lapin kesämatkailun nousun tiellä on enemmän kuvitelmia ja vääriä asenteita kuin oikeita ongelmia. Jos lappilaiset saivat talviturismin 20 vuodessa nykyiseen vauhtiin, miksei sama onnistuisi kesällä, kyseli kittiläläinen toimitusjohtaja Päivikki Palosaari kollegoiltaan Lapin matkailuparlamentissa keskiviikkona.
Itse asiassa temppu voitaisiin toistaa paljon nopeammin nyt, kun tekijöillä on osaamista ja kokemusta, ja perusvarustus on valmiina.
Sama eksotiikka ja menestystarinan eväät kuin talvessa ovat olemassa myös Lapin kesässä.
Ellei matkailija säiky pakkasta ja pimeää, ei hän pakene hyttysiäkään - kun ne hänelle oikein tarjoillaan. Itikoiden ansiosta Lapin vedet kuhisevat kalaa ja suot hilloja. Jopa sääskiltä suojautumisesta voi tehdä elämyksen ja matkailuvaltin.
Lapin matkailulla
kovat tavoitteet
Tuotteetkin ovat olemassa, kun joku ne vain turisteille tarjoaa, sillä Lapin oma kulttuuri sellaisenaan on tutkitusti matkailijoita kiehtova asia. Palosaari yllätti itsensäkin vääristä asenteista, kun manaili kesällä kaatosadetta, joka yllätti juuri kun maksukykyisin seurue oli talossa.
"Mutta siellä ne taiwanilaiset seisoivat ulkona kasvot taivasta kohden, ihastellen puhdasta ja raikasta kesäsadetta."
Kalastus, marjastus, puusauna tai uiminen joessa ovat kovaa valuuttaa kesämatkailussa. On vain ruvettava harkittuun, määrätietoiseen yhteistyöhön kuten 1980-luvun alussa talvimatkailussa. "Tarvitaan talkoohenkeä ja kärsivällisyyttä, koska eivät tuotteet heti toimi. Niin oli talvellakin, kunnes kasvu alkoi ruokkia itse itseään", Palosaari muistutti.
Viimeisteltävänä oleva Lapin matkailustrategia vuoteen 2006 on asettanut elinkeinolle kovat kasvutavoitteet, eivätkä ne toteudu ilman kesämatkailun kehittämistä.
Kotimaan yöpymisten pitäisi kasvaa 2 prosenttia vuodessa, ulkomaisten 4 prosenttia, ja kesäkuukausille tavoitellaan jopa 5 prosentin vuosikasvua. Näin rekisteröityjen yöpymisten määrä saataisiin hivutettua jo kohti kahta miljoonaa vuodessa, ja alan työvoiman tarve kasvaisi melkein neljänneksen nykyisestä, 3200 henkilötyövuoteen.
Nykyisistä matkailukeskuksista tehdään yhä selvemmin vetureita, jotka nostavat pienempiä yrityksiä perässään. Niiden ja lentokenttien ympärille kootaan laajoja yhteistyöalueita, joita markkinoidaan koko maakunnan voimin keskittämällä myyntiä Lapin Markkinointi Oy:öön ja edelleen Matkailun edistämiskeskukseen.
Jos Lappi haluaa siirtyä maailmanluokkaan, on otettava isompia askeleita. Yhteistyötä ja verkottumista on tiivistettävä entisestään, ja keskinäisen kilpailun sijasta Lapin on kilpailtava suuralueena maailman muiden alueiden kanssa.
Suuria investointeja ei edes tarvita, jos nykyiset vahvuudet nostetaan entistä paremmin esille. "Peli on vain organisoitava nykyistä paremmin", maakuntajohtaja Esko Lotvonen kuvaili.
Koko maan näkövinkkelistä Lapin matkailun lähtökohdat ovat hyvät. Valtioneuvoston matkailupoliittisissa linjauksissa suositaan suuralueiden muodostumista. "Sellaisia ei vielä ole, mutta Lappi on jo hyvin lähellä ellei peräti valmis. Se on selvästi kärjessä koko maassa", arvioi Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen.