Radio Kaleva: Kuun­te­le suoraa lä­he­tys­tä Koo­Koo–­Kär­pät-ot­te­lus­ta

Kolumni: Toi­ve­ajat­te­lu vaivaa hal­li­tus­ta toi­sen­sa jäl­keen, ja siksi olemme nyt on­gel­mis­sa

Asuminen: Hiuk­ka­vaa­ra­lai­ses­sa pa­ri­ta­los­sa betoni yh­dis­tyy pas­tel­liin, moderni vin­ta­geen

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lapin ja Lannan ra­ja­kylt­ti Unariin

Unarissa, pitäjän eteläisimmässä järvikylässä paljastettiin torstaina kulkijoiden ihmeteltäväksi tiekyltti, joka kertoo ikivanhan Lapin ja Lannan rajan kulkeneen järven eteläpuolelta.

Lapin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (vas.), Markus Mustajärvi, Ulla Karvo ja Esko-Juhani Tennilä saivat rautaisannoksen Lapin historiatietoa, kun Samuli Onnela kertoi Lapin ja Lannan rajasta Unarissa. Lappalaisuutta tilaisuudessa edusti Eerik Mustonen ja maanviljelyskulttuuria Eila Onnela.
Lapin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (vas.), Markus Mustajärvi, Ulla Karvo ja Esko-Juhani Tennilä saivat rautaisannoksen Lapin historiatietoa, kun Samuli Onnela kertoi Lapin ja Lannan rajasta Unarissa. Lappalaisuutta tilaisuudessa edusti Eerik Mustonen ja maanviljelyskulttuuria Eila Onnela.
Kuva: Kari Alaluusua

Unarissa, pitäjän eteläisimmässä järvikylässä paljastettiin torstaina kulkijoiden ihmeteltäväksi tiekyltti, joka kertoo ikivanhan Lapin ja Lannan rajan kulkeneen järven eteläpuolelta. Rajan hinaaminen, jopa pientä oveluutta hyväksi käyttäen järven eteläpuolelle tarkoitti aikanaan sitä, että koko Unarijärvi jäi Lapinmaahan, eikä rovaniemeläisillä tai kemiläisillä ollut enää oikeutta tulla sinne kalastamaan.

Kovin usein Lapin ja Lannan rajamerkkejä ei ole maastoon pystytetty.

Edellisen kerran Unarin länsipuolelta alkanut ja Kemijärven sekä Posion kautta Kuusamoon ulottunut raja merkittiin maastoon vuonna 1724 ja vahvistettiin käräjöinnin päätteeksi vuonna 1796.

"Unarin kylätoimikunta ja Unari-seura ovat halunneet rajakylteillä muistuttaa sekä alueen asukkaita että ohikulkevia Lapin monipolvisesta historiasta", idean isä Samuli Onnela kertoo.

Onnela on Oulun maakunta-arkiston pitkäaikainen johtaja, joka viettää eläkepäiviään Unarissa.



Kalastusoikeuksista käräjöitiin vuosisatoja


Lapin historiaan paneutuneella Samuli Onnelalla on paljon värikkäitä kertomuksia lappalaisista ja heidän nautintamailleen pyrkineistä kemiläisistä ja rovaniemeläisistä talollisista eli lantalaisista.

Osapuolet päätyivät riitoineen moneen otteeseen käräjille.

"Lapin ja Lannan rajasta Unarissa käytiin kiistaa lähes koko 1600-luku.

Kemiläiset pitivät Unarijärveä ikivanhana nautintonaan ja lappalaiset taas omana järvenään. Vaikka vuonna 1673 annettu Lapin asutusplakaatti salli suomalaisille lapinrajan ylittämisen, kiista kuitenkin jatkui aina vuoden 1687 käräjille saakka, jolloin nimenomaan sodankyläläisten todistusten mukaan raja kulki Liittovaarasta Unarijärven ylitse Lentovaaraan, Onnela kertoo.

Kun sodankyläläiset monien kiireittensä vuoksi hukkasivat omat raja-asiakirjansa, ja kemiläiset ja rovaniemeläiset jatkoivat kiistelyä rajasta, Lapin ja Lannan raja merkittiin vuoden 1724 käräjillä kulkevaksi Unarijärven poikki Porosaaren kautta Lentovaaraan.

"Tämän rajankulun todisteina ovat vielä tänäkin päivänä rajakivet sekä Unarijärven Porosaaressa että Lentovaaran laella", Onnela kertoo.



Joukhaisvaarasta tuli Lentovaara


Riita rajasta ei kuitenkaan päättynyt tähän, vaan rovaniemeläisten kanssa syntyi vielä 1700-luvun lopussa kiistoja - nyt pitäjien väliseksi rajaksi muodostuneesta linjauksesta.

"Unarilaiset saivat seurakuntansa pappimiehistä tukijat, kun nämä todistivat, että Lentovaara onkin sama paikka kuin Joukhaisvaara järven eteläpäässä. Kun kuningas Kustaa IV Adolf tämän, aivan selvästi tekaistun kannan hyväksyi, vanha Lapin ja Lannan raja siirtyi Unarijärven eteläpäähän niin, että sekä rovaniemeläiset että kemiläiset jäivät kokonaan osattomiksi järven kalastusoikeuksista", Onnela kertoo.

Näin ikivanha Lapin ja Lannan raja, joka oli samalla ollut myös Länsipohjan ja Pohjanmaan läänien raja, siirtyi nykyiselle paikalleen.

Aivan merkityksetön rajan siirto ei ole ollut, vaan sillä on ollut vaikutuksia tähän päivään saakka. "Rajan vetäminen järven eteläpuolelle merkitsi sitä, että koko Unarin seutu jäi Sodankylän pitäjään, eikä sen asukkaista koskaan tullut Rovaniemen kaupunkilaisia", Onnela naureskelee.