Enontekiön Kilpisjärvellä, Utsjoella Kevon luonnonpuistossa sekä Pallas-Yllästunturin ja Pyhä-Luoston kansallispuistoissa on löydetty kymmeniä aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita.
Pohjoisen suojelualueet mielletään usein ihmisen koskemattomiksi erämaiksi. Todellisuus on jotain muuta, minkä viime kesän Metsähallituksen kartoitukset todistivat. Kevolla on muinaisen ihmistoiminnan jälkiä lähes kaikkialla. Kevojoen varrelta ja ylempää tunturista löytyy asuinpaikkoja kivikaudelta historialliselle ajalle saakka. Kivistä on koottu säilytyskuoppia eli purnuja tunturinkylkien rakkoihin ja peuroja on pyydetty hiekkamaille kaivetuilla sadoilla kuopilla.
Kilpisjärvellekin on asetuttu jo kivikaudella, ja alueen suotuisissa olosuhteissa asutus on jatkunut nykypäivään saakka. Rautakautisia ja keskiaikaisia kota-asumusten tulisijoja löydettiin runsaasti kylän ympäristöstä.
Pallas-Yllästunturin ja Pyhä-Luoston kansallispuistot tunnetaan retkeilykohteina. Retkeilyn ohessa voi katsastaa myös alueen kulttuuriperintöä. Pyhätunturi, Pyhänkasteenlampi ja Uhriharju ovat metsäsaamelaisten pyhiä paikkoja. Pyhä-Luoston tunturiketjun eteläpuolisilta soilta on aikoinaan niitetty rehu karjalle. Karhunjuomalammen päivätuvalla voi ihastella samoja maisemia kuin ihmiset kivikaudellakin - paikalla on näet muinainen asuinpaikka. Pallas-Yllästunturissa voi tutustua vanhoihin Kemin- ja Tornion Lapin rajapyykkeihin, porokaarteisiin tai pyyntikuoppiin.