Suomalaisille lamasta ovat selvimmin jääneet mieliin leipäjonot ja televisioruudussa kelluva markka. Itse laman kansalaiset kokivat sangen eri tavoin.
Laman julkisivut -kirjassa tutkaillaan, miten media laman näki ja miten kansa sen koki. Kirjan kirjoittajat, Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa tekevät tutkijat ovat tarkasteluissaan keskittyneet valtamedioihin.
Laman aikana työtä ja työttömyyttä koskevien juttujen määrä Helsingin Sanomissa kaksinkertaistui. Sinä aikana työssä jaksamisesta ja erilaisista työskentelymahdollisuuksista ei taas kirjoitettu juuri lainkaan.
"Lama päästi työttömät puhumaan", tutkija Sanna Valtonen sanoo. Jutuissa työttömät saivat etupäässä kuvailla omaa elämäänsä. Poliittisten päättäjien ja työttömien välistä keskustelua jutuissa ei juuri käyty.
Lehden jututtamat työttömät olivat pääosin aktiivisia, työtä koko ajan etsiviä työttömiä. "Todellisia syrjäytyneitä jutuissa ei juuri näkynyt."
Pitkäaikaistyöttömät muistavat, kuinka laman aikana yleistyivät erilaiset kannustuspuheet, joissa työttömiä kehotettiin yrittämään ja hakemaan töitä ”ikään kuin he itse eivät olisi näin tehneet”.
Lamamuistelot nostivat pitkäaikaistyöttömien ikävät tunteet uudelleen pintaan. Muistelijoille lama ei ole vielä ohi. Tutkija Tuija Parikka veti muisteluryhmiä, joissa pitkäaikaistyöttömät pohtivat lamakokemuksiaan.
"Hyväosaisten lama on ohi, mutta huono-osaisten lama pahenee", eräs muistelija kiteytti.
Mediajulkisuuden puhetavat herättivät työttömissä varsin jyrkkiä tunteita, jotka heräsivät muistoissa henkiin vuosien jälkeen. Epäoikeudenmukaisuus, masennus ja kiukku nostivat päätään.
Inka Salovaara-Moring tarkasteli, miten lama vaihteli alueittain. Pohjois-Karjan lama erosi Lapin lamasta, ja Etelä-Pohjanmaalla lama kosketti eri tavoin kuin Lahden seudulla.
"Maakunnissa lama oli yleisesti vakavampi kuin suurissa kaupungeissa. Syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla konkurssit, koulujen lakkauttamiset ja maatilojen pakkohuutokaupat olivat arkipäivää."
Salovaara-Moringin mukaan talouskriisiä tulkittiin maakunnallisissa lehdissä eri tavoin. "Tosiseikka oli, että kaikki eivät olleetkaan samassa veneessä. Laman maantiede jakoi alueita jyviin ja akanoihin."
Maakunnissa yhteiskunnallinen ja rakenteellinen muutos nosti esiin kiivaan arvokeskustelun: valtion ja alueen välistä suhdetta arvioitiin kriittisesti pääkirjoitussivuilla, kolumneissa ja mielispideosastoilla.
"Pääuutislähetykseen tai Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulle alueellinen ääni kantoi harvoin."
Salovaara-Moring luki maakuntien lehtien lamakirjoittelua kymmenen vuoden ajalta. Maakuntalehdissä pyrittiin tuottamaan hyvää henkeä. Ikävät uutiset saivat vähemmän palstatilaa kuin myönteiset.
Lehtien päätoimittajat haastatteluissa katsoivat, että myönteinen talousuutisointi lisää positiivisia arvoja ja sitouttaa alueen myönteiseen tulevaisuudenennusteeseen.