Helsinki Kaksivuotinen keskitetty tulosopimus syntyi totuttuun tapaan monien viimehetken ongelmien kautta maanantaina aamuyöllä. Kaikki työmarkkinaosapuolet olivat lopulta valmiita hyväksymään ratkaisun. Vaikka useat lakkoherkät ja elinkeinoelämälle tärkeät alat jäivät tupon ulkopuolelle, sopimuksen noin 90 prosentin kattavuutta pidettiin merkittävänä saavutuksena.
Työmarkkinajärjestöjen johtajat ja valtion yhdyshenkilönä toimiva valtiosihteeri Raimo Sailas totesivat yön allekirjoitustilaisuudessa olevansa tyytyväisiä sekä sopimukseen että kolmikantayhteistyön toimivuuteen. Ratkaisun katsotaan olevan hyvä sekä työllisyyden, maan talouskehityksen ja palkansaajien ostovoiman kannalta.
Palkansaajapuoli venyi kompromissiin
Ratkaisua viivyttivät vielä yöllä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliittojen keskeneräiset neuvottelut. Muut työmarkkinajohtajat odottivat paikalle sekä Oulusta yöllä palaavaa pääministeri Paavo Lipposta (sd.) ja STTK:n ratkaisuja.
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ilmoitti saavuttuaan Etelärantaan, että keskusjärjestö hyväksyy sopimuksen, kun 126 000-jäseninen Toimihenkilöunioni TU ilmoitti lopulta liittyvänsä tupoon muiden kuin mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden sopimuksen osalta. Mäenpää kiittelikin liittoa siitä, että se kantoi vastuuta ratkaisusta. Myös STTK:laisen Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton osalta ratkaisu jäi saamatta. Tietotekniikan palvelualan neuvottelut päättyivät kolmen aikoihin aamulla.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) kiitteli allekirjoitustilaisuuden jälkeen ratkaisua siitä, että sopimus on erittäin kattava ja uskottava kokonaisuus.
"Tämän ratkaisun kanssa voi selkä suorana mennä mihin hyvänsä, tätä voi puolustaa ja tämä istuu Suomen talous- ja työllisyystilanteeseen."
Sekä Ihalainen, Mäenpää (sd.) että Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) pitivät saavutettua tulosta hyvänä, koska se muun muassa parantaa palkansaajien turvallisuutta työelämän muutoksissa ja tukee osaamisen kehittämistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Tammikuussa päättyvästä nykyisestä tuposta ulosjääneen Akavan Piekka kehui järjestöjen välistä yhteistyökykyä.
"Jokainen meistä etsi ratkaisua, jonka toinen voi hyväksyä."
Piekan mukaan ratkaisu pitää sisällään tulevaisuuden kannalta tärkeitä elementtejä.
Viime viikkojen neuvotteluissa käytiin aiempaa kovempaa kädenvääntöä palkankorotusten rakenteesta eli siitä, kuinka ne painottuvat matala- ja hyväpalkkaisten kesken erilaisten tasa-arvo- ja muiden erien kautta.
"Palkankorotustaso täyttää kilpailukyvylle asetetut ehdot, ja korotusprofiili suosii erityisesti naisia ja koulutettuja toimihenkilöitä", Mäenpää perusteli.
Myös Ihalainen tulkitsi tulosta niin, että palkkalinjassa onnistuttiin säilyttämään solidaarisuus myös naisvaltaisilla ja palvelualoilla.
Teollisuuden ja työnantajien TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma arvioi sopimuksen luovan edellytyksiä sellaiselle taloudelliselle vakaudelle mitä tulopoliittiselta sopimukselta odotetaan.
"Vahinko, että aivan kaikkia ei saatu mukaan, mutta riittävä kattavuus on kuitenkin syntynyt."
TT:ssä pidetään valitettavana etenkin merenkulun, autoliikenteen, mekaanisen metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden sekä maa- ja vesirakennusalan jäämistä tupon ulkopuolelle.
Palvelualoja huolestuttaa muun muassa yli 30 000 työntekijän autoliikenne ja noin 25 000 tietoliikenteen palvelualojen toimihenkilön jääminen tuposta. Palvelutyönantajien PT:n toimitusjohtaja Arto Ojala peräsi vastuuta myös näille aloille.
"Tupon ulkopuolelle jääneiden henkilöstöryhmien on oltava omissa sopimusneuvotteluissaan vastuullisia, jotta työmarkkinoilla laajasti hyväksytty työrauha ja vakaus eivät häiriinny tulevien neuvotteluiden takia."
Ojala arvioi kelvollisen lopputuloksen kertovan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän vahvuudesta. Sen sijaan hankala neuvotteluprosessi monine kiemuroineen osoitti Ojalan mukaan jälleen järjestelmän kehittämistarpeet.
"Jos uudistumista ei tapahdu, seuraavat tupo-neuvottelut voivat olla entistäkin vaikeammat."
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajan Jouni Ekurin mukaan sopimus mahdollistaa kuntien henkilöstöä koskevan palkkausuudistuksen käynnistämisen.