Olemme niin tottuneita vapaisiin perusoikeuksiimme, että pidämme niitä itsestään selvinä. Meille on selvää, että kukaan ei saa tulle luvatta kotimme, kukaan ei saa pakolla alistaa meitä lääkinnällisiin toimenpiteisiin eikä poliisi saa hakea ja pakolla viedä meitä karanteeniin tai eristykseen.
Perusoikeudet on yhteiskunnan kehittyessä vaikeasti saavutettu, mutta nyt hallitus uhkaa niitä esittämillään kolmella lakiuudistuksella.
Ensimmäiseksi, perustuslain 10 pykälän muutos poistaa kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin loukkaamattomuuden siten, että viesti olisi enää vain ”yleisesti” loukkaamaton, ei siis aina.
Jää täysin auki, millä perusteilla viestin luottamuksellisuus voidaan loukata ja mikä taho sen saa tehdä.
Voimassa oleva laki säätää kotirauhan rikkomisesta, että se voi tapahtua ”perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi”. Tähän on tulossa muutos siten, että ei ole kysymys jo tapahtuneen rikoksen selvittämisestä, vaan kotirauhaan voidaan kajota epäilyn perusteella "rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi”.
Tällä tavalla hankittaisiin tietoa ”sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta”. Lisäksi kotirauha voidaan rikkoa ”yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjumiseksi”.
Lakiin ehdotetaan siis ”vakavan uhkan” perustetta kotirauhan rikkomiseksi. Tämä ”vakava uhka” jätetään laissa kuitenkin määrittelemättä, eli se jää tapauskohtaisesti hallitsevan systeemin tai virkamiehen päätettäväksi.
Tämä on merkittävä muutos siihen, että peruste kotirauhan rikkomiseen olisi tapahtuneen rikoksen selvittäminen.
Toiseksi, poliisilakia ollaan muutamassa siviilitiedustelun osalta. Salaista tiedustelua ei periaatteessa saa kohdistaa henkilöön, mutta lakiuudistuksen mukaan niin voidaan tehdä, jos on ”hyväksyttävä peruste” poiketa annetusta säännöstä. Tällainen ”hyväksyttävä peruste” on lakiehdotuksessa täysin määrittelemätön.
Siviilitiedustelu on tärkeä terrorismin ja ulkoisten uhkien torjunnassa, mutta se ei saa kääntyä kansalaisia vastaan. Lakiehdotus antaa suojelupoliisille paljon lisää valtuuksia, mutta samalla se heikentää kansalaisten tiedonsaantimahdollisuutta.
Kolmanneksi, hallitus esittää mittavaa muutosta tartuntatautilakiin.
Siinä tehdään mahdolliseksi pakkorokotukset, pakkoeritykset, pakkokaranteenit, pakkolääkitykset ja elinkeinoelämän pakkorajoitukset. Tämä tapahtuisi sakkojen tai jopa vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. Poliisi ja muukin virkavalta antaisi tarvittaessa virka-apua, jotta pakkotoimenpiteet toteutetaan.
On aika herätä ja pysäyttää perusoikeuksien riisuminen. Lakiehdotuksista pitää poistaa mahdollisuus loukata yksilön kansalaisvapauksia.
Sylvi Silvennoinen-Kassinen
Oulu