Lukijalta
Mielipide

Laki on kaikille sama, "maalaisjärki" ei – haluammeko toistaa lastensuojelun historiaa?

Lastensuojelulaitosten toiminnasta ja lasten kasvatuksesta on käyty viime aikoina äärimmäisen tarpeellista keskustelua.

Lastensuojelulaitosten toiminnasta ja lasten kasvatuksesta on käyty viime aikoina äärimmäisen tarpeellista keskustelua.

Kalevan artikkelissa ”Yksityiset perhekodit ja lastensuojelulaitokset haluaisivat nuorisolain – ’Voi kun palattaisiin 1970-luvulle, jolloin lapsia sai vielä kasvattaa’ ”(2.10.) kansanedustajille avattiin, kuinka lapset ja nuoret oireilevat, kun heille ei kotona tohdita eikä sijaishuollossa saada laittaa turvallisia rajoja.

Sijaishuoltoa lapselle antavan aikuisen tehtäviin kuuluvat aina lapsen kasvatus, iän ja kehitystason edellyttämien rajojen asettaminen ja valvonta.

Sijaishuoltoon sijoitetut lapset ovat kuitenkin lapsiryhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa ja he ovat alttiimpia hyväksikäytölle, kaltoinkohtelulle ja laiminlyönneille. Heihin on kohdistunut jo huostaanoton myötä perusoikeuksiensa rajaamista, joten kasvatuskäytäntöihin ja erityisesti rajoitustoimiin tulee suhtautua äärimmäisellä vakavuudella.

Lastensuojelulain rajoitustoimenpiteitä koskevien säännösten tarkoituksena on suojella lasta mielivallalta ja turvata lapsen perus- ja ihmisoikeudet. Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen edellytykset ja oikeusturvan takeet on säädetty tarkasti laissa.

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan lastensuojelulaitoksissa, joissa ammattimainen henkilöstö arvioi niiden käytön lailliset edellytykset.

Lastensuojelun perhehoidossa rajoitustoimenpiteitä ei voida lain mukaan käyttää. Tilanne, jossa perhehoitoon sijoitettujen lapsen oikeudet olisivat vähemmän suojattuja kuin laitokseen sijoitetun lapsen on kestämätön lasten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Peräänkuulutetun ”kasvatuksellisen maalaisjärjen” käytön salliminen ajaisi lapset eriarvoiseen asemaan: laki on kaikille sama, maalaisjärki ei.

Rajanveto tavanomaisen kasvatuskeinon ja lapsen perusoikeuteen puuttuvien rajoitustoimenpiteiden tai niihin rinnastuvien toimien välillä on lasten sijaishuollossa välttämätöntä. Lastensuojelulain säännösten soveltamatta jättäminen ja maalaisjärjen käyttäminen sijoitettujen lasten kasvatuksessa voi johtaa mielivaltaan ja lasta alistavaan kasvatukseen.

”Peräänkuulutetun 'kasvatuksellisen maalaisjärjen' käytön salliminen ajaisi lapset eriarvoiseen asemaan: laki on kaikille sama, maalaisjärki ei.”

Meillä on runsaasti tutkimustietoa sijoitettujen lasten osallisuuden puutteesta ja kokemuksesta, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä. Tiedämme myös vakavasta kaltoinkohtelusta sijaishuoltopaikoissa – olemalla tarkkana näiden rajoituspäätösten suhteen turvaamme lapsen oikeuksien toteutumisen ja annamme sijaishuollossa kasvaville lapsille kokemuksen siitä, että heidän oikeuksillaan on väliä.

Emme voi ottaa lasten ja heidän oikeuksien suojelussa askelia taaksepäin aikaan ja tekoihin, joita valtiovalta joutui myöhemmin pyytämään anteeksi.

Mirjam Araneva

lapsioikeuslakimies

Johanna Hedman

kehittämispäällikkö

SOS-Lapsikylä

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.