Runot tulivat Jaska Ilvesluodon elämään, kun hän oli vain seitsemän vuotias pikku poika.
”Aina olen laittanut mietteitä paperille. Kai ne ovat sitten runoja”, Jaska naurahtaa.
Viime syyskesällä tämän kiiminkiläisen kuntosaliyrittäjän runoja ja mietelauseita ovat päässeet suuri yleisö lukemaan miehen facebooksivuilta.
Helmen lailla odotan,
kuka kuoreni avaa
rikkomatta sitä.
”Parikymppisenä taisin kirjoitella minä rakastan -runoja. Ja semmoisia minä vihaan -runoja myös. Huomasin, että kun ahdistuksen laittoi sanoiksi paperille, niin se helpotti”, Jaska pohdiskelee.
Mutta mies ei kyllä ole ihan perinteisen runoilijan perikuva. Jaska on pyörittänyt kuntosalia veljensä kanssa Kiimingissä nyt puolen toista vuoden ajan. Mies pysyy liikkeessä koko ajan, työssään ja vapaalla. Jaskan motto on: Liikunta on parasta lepoa.
Sade, jokaisen pisaran
sisällä, on elämän siemen,
ilman pisaroita, olisi
vain hengetön maa
Mutta fyysisen vahvuuden lisäksi Jaska puhuu paljon henkisestä vahvuudesta. Runojen julkaiseminen sosiaalisessa mediassa ei miestä hirvittänyt.
”Vahva mies voi olla myös herkkä”, yrittäjä muistuttaa.
Alataljaan Jaska lataa kymmeniä ja taas kymmeniä kiloja rautaa. Tekee muutaman toiston, neuvoo vieressä treenaavaa miestä ja kiirehtii vastaamaan puhelimeen.
”Minusta tunteet pitää uskaltaa näyttää avoimesti. Ei vain paperilla vaan ihan arkielämässä. Sehän vaan parantaa elämän laatua, kun löytää ihania asioita ympäriltään”, mies hoksauttaa painokkaasti.
”Mutta en minä koe, että olen runoilija. Laitan vain ajatuksia paperille. Kävelen metässä ja kirjoitan kännykkään muistiin mietteeni”.
Siinä ne vierekkäin kulkevat,
poskellani, ilon ja surun kyynel,
tukien toinen toistaan.
Jaska on aina ollut monessa mukana. Nyt leijonan osan ajasta toki vielä oman yrityksen luotsaaminen. Runoja syntyy tasaiseen tahtiin. Salsaa mies tanssii aina kuin mahdollista. Metsästys ja luonto ovat lähellä sydäntä, samoin muun muassa matkustelu.
Ja kaikesta tästä mies ammentaa sisältöä runoihinsa. Arki ja vapaa-aika kulkevat käsikynkkää.
”Minä vain elän elämällä, en sohvalla makaamalla”, Jaska naurahtaa.
Ja rientää ottamaan vastaan uuden asiakkaan.
”Salikortti pitäisi saada”, nuori mies tuumaa Jaskalle.
”No täältähän niitä saa. Peremmälle, peremmälle. Tervetuloa kovasti”.
Kursivoidut kohdat, ovat otteita Jaskan runoista.