Ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua on tarkasteltu Suomessa vähän.
Tutkimuksesta ja tilastosta riippuen sen kohteeksi joutuu 3–30 prosenttia ikäihmisistä.
Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.
Se voi olla esimerkiksi ruumiillista tai henkistä väkivaltaa, taloudellista hyväksikäyttöä tai hoidon laiminlyömistä. Usein kyse on piilorikollisuudesta.
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on tabu, johon liittyy syyllisyyttä ja häpeää mutta myös rakkautta. Jopa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on vaikeuksia tunnistaa sitä.
Oulun Seudun Mäntykodin Kotiväki-hanke nostaa tämän liiaksi vaietun aiheen esille.
Tavoitteena on kehittää kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan uhkaa kokevien ikääntyneiden vertaistoimintaa ja luoda turvataitomateriaalia, jolla vahvistetaan itsensä suoje-lemista.
Kolme ja puoli vuotta kestävä hanke käynnistyi elokuussa osana valtakunnallista Elämänote-ohjelmaa.
Pelkoa ja ahdistusta
Ruumiillinen väkivalta on kivun ja vahingon aiheuttamista vaikkapa lyömällä, tönimällä, nipistämällä, tukistamalla tai puristamalla.
Laiminlyöntikin on lyönti, korostavat hankevastaavat Riitta Vesala ja Marjaleena Kyllönen.
– Kaltoinkohtelua on esimerkiksi se, ettei ikääntyneen ruuasta, hygieniasta ja turvallisuudesta huolehdita tai ettei hänelle anneta lääkkeitä tai rahaa.
Ikääntyneen kohtaamassa väkivallassa korostuu henkinen puoli:
– Ikääntyneelle tuotetaan pelkoa ja ahdistusta. Häntä esimerkiksi halveksitaan, uhataan tai kiristetään tai hänet jätetään yksin.
Läheisessä suhteessa
Mäntykodin hanke pureutuu väkivaltaan, jonka tekijä on läheinen: yleensä elämänkumppani tai oma lapsi, joskus hyvä ystävä tai naapuri.
– Usein on tapana ajatella, että oma likapyykki pestään kotona. Tai että kun kerran on luvattu pysyä yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä, niin sitten pysytään.
Vesala ja Kyllönen jatkavat, että väsyneet omaishoitajat, jotka usein ovat itsekin ikääntyneitä, ovat riski.
– Olisi huolehdittava siitä, että he saavat tarpeeksi tukea parisuhteen muututtua hoitosuhteeksi.
Joskus äidin- tai isänrakkaus suojelee liiaksi.
– Edes perheen muille lapsille ei haluta kertoa, että yksi käy syömässä ruuat tai viemässä lääkkeet. Ja jos tapaukseen liittyy väkivaltaa, siitäkään ei puhuta. Usein myös halutaan uskoa, ettei väkivalta toistu.
Vesala huomauttaakin, että koti ei aina ole se paras ja turvallisin paikka.
– Valitettavasti pitkäaikaiseen hoivahoitoon pääsee vain lääketieteellisistä, ei sosiaalisista, syistä.
Mistä tunnistaa
On havaittu tekijöitä, jotka voivat johtaa asiattomaan kohteluun, laiminlyönteihin, jopa väkivaltaan.
Ikääntyminen itsessään ja siihen liittyvät toimintakykyä ja elämänhallintaan heikentävät sairauden ovat riski, samoin kuin jo mainittu hoidosta vastaavan uupuminen tai osaamattomuus.
Riskejä ovat myös esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, sosiaalisten kontaktien puute ja taloudellinen riippuvuus.
Mustelmat, ruhjeet ja muut vammat voivat olla merkkejä fyysisestä pahoinpitelystä. Hoitoon tullaan viiveellä, eivätkä vammat käy yhteen sen kanssa, mitä ikääntynyt tai hänen läheisensä kertoo.
Hälytysmerkkejä voivat olla myös hoitamattomuus, aliravitsemus, kuivuminen ja lääkityksen laiminlyönti.
– Kaltoinkohdellun käytös saattaa muuttua. Hänestä tulee arka, pelokas, jopa masentunut, tai hän muuttuu vihaiseksi tai aggressiiviseksi. Yhteydenpito ystäviin saattaa katketa.
Apua saatavilla
Kunnilla on ensisijainen vastuu kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kohdanneiden ikääntyneiden auttamisesta.
Perhe- ja sosiaalipalvelut auttavat virka-aikana, sosiaali- ja kriisipäivystykset iltaisin ja viikonloppuisin.
– Turvakotiin voi soittaa tai mennä milloin tahansa, Vesala lisää.
Turvakotiin pääsevät kaikki lähisuhde- ja perheväkivallan uhrit, iästä ja sukupuolesta riippumatta.
– Oulun turvakodin kävijöistä kuutisen prosenttia on yli kuusikymmentävuotiaita. Käynnit ovat nousussa, ja uskoakseni näkyvissä on vain jäävuoren huippu. Tietoisuutta turvakotien palveluista tulisi ehdottomasti lisätä.
Kotiväki-hanke tähtää siihen, että ikääntyneen kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta tunnistettaisiin nykyistä paremmin ja uskallettaisiin ottaa puheeksi.
Ikääntyneiden turvataitoja vahvistava ryhmätoiminta käynnistyi Oulussa marraskuussa RajatON!-ryhmällä. Uudet ryhmät starttaavat keväällä ja ensi syksynä.
Kotiväki-hankkeen esittelytilaisuus pidetään tänään tiistaina Aleksinkulmassa kello 13–14.30. Tapahtuman teemana on Ennen otin jalat alleni.
Apua ja tukea:
* Oulun turvakoti: 0400 581606
* Seudullinen sosiaalipäivystys: 044 703 6235
* Maksuton Nollalinja: 080 005 005
* Maksuton Suvanto-linja: 0800- 06776
* Hätäkeskus (poliisi): 112.
* Kotiväki-hanke: 050 4398017.
* Kiireettömän avun pariin ohjataan esimerkiksi ikäihmisten Aino-neuvonnasta: 044 703 4973.
* Huoli-ilmoituksen voi tehdä netissä www.ouka.fi/huoli.
Lähteet:
* Luoma, Tiilikallio ja Helakallio: Kotona asuviin ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018/18)
* www.suvantory.fi