Sikainfluenssa tuskin pyyhkäisee Suomen yli vielä lähiviikkoina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämän hetken ennuste on, että taudin ensimmäinen aalto iskee syksyllä. Oulun yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri Hannu Syrjälä pitää syyskuun alkua aikaisimpana ajankohtana, mutta syyskuun loppua yhtä todennäköisenä.
Jotta sikainfluenssa kaataisi suomalaisia sänkyihin joukolla, pitäisi sitä tartuttavia ihmisiä olla Syrjälän mukaan nykyistä enemmän. Varmistettuja tapauksia oli perjantaina 187.
"Että se leviäisi Suomessa koko yhteisöön, pitäisi tartuntoja olla tuhannen paikkeilla", Syrjälä arvioi.
Sitä, missä sikainfluenssa Suomessa ensimmäisenä leviää epidemiaksi, on mahdoton sanoa. Suomalaiset liikkuvat niin paljon, että on sattumankauppaa missä tartuntoja puhkeaa.
"Nykyaikana ei ole mitään mattoa, joka lähtisi loogisesti tai ennustettavasti etenemään, koska koko väestö liikkuu niin paljon", Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruudun toteaa.
Influenssa-aalto ei siis etene maantieteellisesti, eikä myöskään kohtele eri alueita tasavertaisesti. Tartuntojen määrä eri puolella maata saattaa vaihdella ja niiden huippukohdat saattavat vaihdella jopa muutamilla viikoilla. Kokonaan sikainfluenssalta ei vältytä missään päin Suomea.
Tavallisen influenssakauden aikana marras--huhtikuussa tulevat myöhemmät aallot tasoittavat kuitenkin tilannetta. Silloin ensimmäisessä vaiheessa pahimmalta säilyneillä alueilla on enemmän virukselle alttiita ihmisiä kuin siellä, missä jo sairastuneille on kehittynyt immuniteettia. Kun sikainfluenssa lopulta leviää, se sairastuttaa hyvin nopeasti.
Suurin osa päiväkodeista avaa kesän jälkeen ovensa taas maanantaina ja muutaman viikon päästä myös koululaiset palaavat pulpettien ääreen, mikä jouduttaa leviämistä.
"Kolme kuukautta kestävä influenssaepidemia nousee tyypillisesti muutaman viikon ajan pikkuhiljaa ja sitten jyrkästi kolmen viikon ajan", Petri Ruutu kertoo.
Sikainfluenssaepidemia voi viivästyttää hoitoon pääsemistä hoitotakuun vaatimassa ajassa.
Henkilökunnan sairastuminen saattaa tuottaa ongelmia etenkin pienten kuntien terveyskeskuksissa.
Pessimistisimmän englantilaisarvion mukaan noin 2 prosenttia sairastuneista tarvitsisi sairaalahoitoa ja 0,25 prosenttia tehohoitoa, kun tavallisessa kausi-influenssassa sairaalaan joutuu vain alle prosentti. Hannu Syrjälä uskoo sikainfluenssan olevan kuitenkin todellisuudessa lähempänä keskivertoinfluenssaa kuin synkimpiä arvioita.
Viruksien kohdalla on aina riski, että uudet mutaatiot ovat aiempaa vaarallisempia tai tarttuvampia, mutta sikainfluenssan kohdalla tällaisia muutoksia ei kuitenkaan ole havaittu.
"Sillä aikavälillä, mitä epidemia-aallon tuleminen Suomeen kestää, on paljon todennäköisempää, että tällaista ei tapahdu kuin että tapahtuisi", Petri Ruutu rauhoittelee.