Julkisista hankinnoista tulisi olla helposti selvitettävissä alkuperä. Kuten myös, kuinka paljon on budjetoitu asiakasta kohden. Kuinka korkealla on tarjoilun kotimaisuusaste lihan kuin kasviksienkin osalta julkisten hoivapalvelujen osalta?
Suomalainen ruoantuotanto on erittäin tarkkaan valvottua. Vaaditaanko tuontiruoalta samoja kriteerejä? Mistä voimme tietää tuotteiden alkuperän?
Tavallista kansalaista patistetaan valitsemaan kotimaista ja lähiruokaa saadaksemme pidettyä huoltovarmuuden omavaraisena ja pidettyä verotulot kotimaisena. Miksi keskustelusta jätetään pois kunnallisten ja alueellisten ateriapalvelujen hankinnat?
Jatkuvaa hoivaa tarvitsevat asiakkaat eivät voi vaikuttaa omaan ruokailuunsa. Ikävä muistuttaa, että kukaan meistä ei nuorene.
Voisiko ateriahankinnoista päätettäessä tehdä tutkimusta lähituottajien kotimaiseen tuotantoon keskitetyistä hankinnoista ja niiden tuomista myönteisistä johdannaisvaikutuksista talouden osalta? Olisipa mahtavaa, mikäli myös pientuottajilla olisi mahdollisuus olla osa julkisia palveluja.
Heli Tuomainen
Sisko Junttila
(sd.), Oulu