Oulussa Karjasillan koulun parkkipaikalla on perjantai-iltana ruuhkaksi asti liikennettä. Facebookin REKO-ryhmässä tilauksensa jättäneet kantavat autoon munakennoja, lihoja, kasviksia ja muuta lähiruokaa.
Kujalan tilan isäntä Timo Ranta nostaa pakettiautonsa perältä hailuotolaista lihaa Elina Vierimaan ennakkotilauksen mukaisesti. Kassiin sujahtaa ulkofileitä, nakkeja ja grillimakkaraa.
”Näihin ei ole ainakaan pumpattu mitään ylimääräistä. Hinta on korkeintaan sama kuin kaupassa ja maku on parempi”, Vierimaa perustelee valintaansa.
”Muilta tuottajilta ostin rasvatonta jogurttia ja ison kasan kasviksia ja juureksia.”
Vierimaa on nyt toista kertaa REKO-ostoksilla.
”Olen aiemminkin ollut tietoinen lähiruoan hyvistä puolista, mutta REKO on madaltanut kynnystä hankkia sitä.”
REKOsta on tullut monelle lähiruokatuottajalle tärkeä myyntiväylä. Timo Ranta arvioi, että noin puolet Kujalan tilan myynnistä tapahtuu Rekon kautta.
Tarjonta paisunut viime vuosina
Lähiruoan kysyntä ja tarjonta kasvavat nopeasti, sanoo ProAgria Oulun elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen.
”Vielä kymmenen vuotta sitten tiloilla ei ollut juuri lainkaan suoramyyntiä. Nyt Aitojamakuja.fi-sivustolta löytyy yli 200 suoramyyjää, ostopaikkaa tai elintarvikkeiden valmistajaa maakunnasta.”
REKO tekee tuottajalle mahdolliseksi kokeilla omien tuotteiden kantavuutta.
”Markkinoille tulee lisää pienissä yrityksissä valmistettavia tuotteita ja kotipuutarhojenkin antimia.”
Kysyntä kasvaa, koska kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä. Tuottajat taas kompensoivat raaka-aineen hinnan laskua katkomalla myyntiketjusta välikädet.
REKO-renkaan kaltainen palvelu tekee niin ostamisen kuin myymisenkin entistä helpommaksi.
Sosiaalisessa mediassa tieto myös leviää nopeasti. Oulun REKO-ryhmässä jäseniä on yli 10 000.
REKO on helpompi ylläpitää eikä sitouta samaan tapaan kuin perinteiset ruokapiirit.
”Ryhmään kuuluvan kuluttajan ei tarvitse tilata tuotteita jokaiselle tapaamiskerralle, koska kuluttajavolyymiä on niin paljon. Tuottajalla on myös mahdollisuus jättää tulematta paikalle, jos ei saa riittävästi tilauksia”, Hiltunen sanoo.
Pientuotannon kasvupaineet on tunnistettu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Eräs ohjelman tukema hanke parantaa valtakunnallisesti hajallaan olevien pienteurastamoiden ja niiden yhteydessä toimivien myyntipisteiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Talvimyynnille ja luomulle tilausta
Lähiruoan tuotannossa Oulun alueella olisi Hiltusen mukaan parantamisen varaakin.
”Etenkin kasvistuotantoa ei ole kovinkaan monipuolisesti. Porkkanan, sellerin ja palsternakan talvikauden myynti puuttuu kokonaan.”
Hiltunen uskoo, että lähi- ja luomuruokatuotanto jatkavat alueella kasvuaan ja monipuolistuvat.
Tiedostavien kuluttajien paine heijastuu myös kauppojen tarjontaan ja suurkeittiöihin. Ateriapalveluja tuottava Oulun Serviisi on ilmoittanut käyttävänsä luomutuotteita ja tekevänsä myös yhteistyötä lähialueen tuottajien kanssa.
ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Maasta markkinoille -hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoispohjalaista luomukasvintuotantoa, joka on Hiltusen mukaan vielä vaatimatonta.
”Alueella ei ole luomuperunan tuottajia juuri lainkaan.”
Laadun oltava huippuluokkaa
Hailuodon saari ei ole lähiruokatilalle suoramyynnin kannalta helpoin paikka, mutta Kujalan tila löytää asiakkaita maakunnan REKO-renkaista Kalajokea ja Oulaisia myöten. Tilan tuotteita myydään myös kauppojen kautta Hailuodossa ja löökikastikkeita kaupoissa ympäri Suomen.
Timo Ranta kiertää jatkuvasti myös messuja ja tapahtumia.
”Viljatuotteita olemme myyneet Hailuodon Siikamarkkinoilla jo toistakymmentä vuotta.”
Tuotevalikoima elää jonkin verran kysynnän mukaan, mutta tilan hittituote naudan jauheliha pysyy.
REKO
Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl Konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota.