Lähes mah­do­ton dra­ma­ti­soi­da

Syyskuussa Oulussa ensi-iltaan tulee Sara Wacklinin teksteihin pohjautuva näytelmä

Oulu
Sara Wacklinin Oulu palaa -näytelmän ohjaaja Hanna Ojala innostui Sara Wacklinin teoksesta sen tuomien haasteiden myötä. Vaikka teos ei ole perinteisessä mielessä draamallinen, draamaa Ojala muistelmien pohjalta kuitenkin kirjoitti.
Sara Wacklinin Oulu palaa -näytelmän ohjaaja Hanna Ojala innostui Sara Wacklinin teoksesta sen tuomien haasteiden myötä. Vaikka teos ei ole perinteisessä mielessä draamallinen, draamaa Ojala muistelmien pohjalta kuitenkin kirjoitti.
Kuva: Anna-Mari Kilpijärvi

Oulun teatterin syksyssä nähdään pala historiallista Oulua, kun Sara Wacklinin teokseen Sata muistelmaa Pohjanmaalta pohjautuva näytelmä Sara Wacklinin Oulu palaa saa ensi-iltansa 14. syyskuuta.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Wacklinin teoksesta tehdään ammattiteatteria, ohjaaja Hanna Ojala kertoo.

Haastava teksti teatteriin

Tekstin kanssa Ojala aloitti jo viime vuoden keväällä.

Pohjois-Suomen historiaan Ojala tutustui kirjoittaessaan ja ohjatessaan Punainen maa, valkea meri -näytelmän Kajaanin kaupunginteatteriin vuonna 2018. Sara Wacklinin klassikkoteos tuli jo tuolloin vastaan, joten Ojalalla oli luontevaa siirtyä sen pariin.

– Ensin innostuin ideasta ja haasteesta. Hyvin nopeasti iski, ettei tämä taivu teatteriksi, sillä se ei ole perinteisessä mielessä draamallinen. Esimerkiksi päivällispöydän tarjoilusta on kuvailua monta kappaletta, Ojala naurahtaa.

Näytelmässä on teoksesta mukana sellaisia aineksia, jotka resonoivat Ojalassa ja tuntuivat tärkeiltä tänä päivänä, mukaan hän otti niin tilanteita kuin hahmoja.

Wacklinin tekstiä hän höysti vielä tutustumalla esimerkiksi Oulun kaupungin historia -kirjasarjaan sekä Merja Mannisen tutkimukseen oululaisnaisten elämästä 1700-luvulla.

– Halusin ottaa sen ajan maailmaa ja Oulua laajemmin haltuun. Vaikka Wacklinin teos on ansiokas historiallinen katsaus, sen näkökulma on rajattu ja erityinen.

Historiaa naisten kautta

Ojalan ohjaama näytelmä käsittelee elämää 1800-luvun alun Oulussa.

Se käsittelee sääty-yhteiskunnan ohella esimerkiksi kaksinaismoralismia, lojaliteettia sekä naisasiaa. Aiheita, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

– Wacklinin teos on feministisestä näkökulmasta kirjoitettu, Ojala kertoo.

1800-luvulla naisasialiike oli Ojalan mukaan varsin kaksinaismoraalinen.

– Naisten oikeudet koskivat ainoastaan säätyläisnaisia. Naisasialiikkeen naiset hakivat alun perin oikeuksia vain itselleen, piiat ja irtolaiset unohdettiin. Nykyfeminismissä kysymys on yhtä lailla siitä, keitä kaikkia oikeudet koskevat. Tänä päivänä täytyy tehdä näkyväksi ableismia, jossa oikeudet koskevat tietyllä tavalla kyvykkäitä. Iso moraalinen kysymys liittyy myös naisiin, jotka tulevat kulttuureista, joihin sisältyy naisten rajoitetut oikeudet, mutta jotka haluavat elää kyseisen kulttuurin mukaisesti, Ojala miettii.

Näytelmässä Ojala haluaa tapansa mukaan tuoda esille moniäänisyyttä. Päähenkilöinä on viisi hyvin erilaista naista, joiden kaikkien äänet Ojala haluaa tuoda esille.

– Oulun teatterissa on skarppeja naisnäyttelijöitä, ei ollut vaikea miettiä roolitusta, Ojala kertoo.

– Kokonaisesta kaupungista kun kerrotaan, produktiossa on ammattinäyttelijöiden lisäksi myös oululaisia lapsia ja nuoria.

Teatteria elokuvallisesti

Oulun teatterin suuri näyttämö on suurin ja varustelluin näyttämö, missä Ojala on ohjannut.

Suurella näyttämöllä myös näyttämökuvilla ja äänellä on oma merkittävä roolinsa.

– Tykkään elokuvallisuudesta. Haluan haastaa teatteria, miten siihen voi napata elokuvan keinoja, kuten rytmiä ja leikkausta, ei videoprojisointeja, Ojala kertoo.

Käsikirjoitusvaiheessa hän kirjoittaa tekstiä elokuvallisen kuvaavasti.

– Moni kuvittelee, että kirjoittaessa mietin näyttämöä. En mieti. Ohjaajan rooliin siirtyessäni ihmettelen tekstin asettamia haasteita ja suunnittelen visuaalisen maailman uusiksi, teatteriksi.

Ennen huhtikuussa alkaneita harjoituksia Ojala teki ennakkosuunnittelua lavastaja Aino Kosken, valosuunnittelija Elina Romppaisen, pukusuunnittelija Pasi Räbinän ja äänisuunnittelija Olli Paakkolanvaaran kanssa.

Pienoismallin ääressä he kävivät läpi esimerkiksi lavasteita ja miten näyttämön koneistoa käytetään. Visuaalisuuteen liittyy vahvasti myös puvustus.

– Audiovisuaalinen kerronta on oma taiteenlajinsa. Haluan nostaa näyttämöhenkilökunnan, visualistien, äänen ja tekniikan arvostusta. Suurissa joukkokohtauksissa, kuten tanssiaisissa, myös koreografi Petri Kauppisen apu on ollut korvaamaton, Ojala kertoo.

SARA WACKLIN (1790–1846)

Oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä.

Elämäntyön teki opettajana. Johti kuutta yksityistä tyttökoulua Oulussa, Helsingissä ja Turussa.

Ensimmäinen suomalaisnainen, joka suoritti opettajatartutkinnon Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 1836.

Teos Hundrade minnen från Österbotten (Sata muistelmaa Pohjanmaalta) ilmestyi kolmena niteenä vuosina 1844 ja 1845.

Sara Wacklin (1790–1846)

Oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä.

Elämäntyön teki opettajana. Johti kuutta yksityistä tyttökoulua Oulussa, Helsingissä ja Turussa.

Ensimmäinen suomalaisnainen, joka suoritti opettajatartutkinnon Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 1836.

Teos Hundrade minnen från Österbotten (Sata muistelmaa Pohjanmaalta) ilmestyi kolmena niteenä vuosina 1844 ja 1845.

Hyvin nopeasti iski, ettei tämä taivu teatteriksi, sillä se ei ole perinteisessä mielessä draamallinen.
Hanna Ojala
Ilmoita asiavirheestä