Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja peräänkuuluttaa lisätietoja. Asiantuntijoilta ei ollut selvää vastausta, milloin viimeksi olisi toimittu näin.
Suomen maaperällä käydään ensi keväänä erikoiset sotaharjoitukset, sillä niitä johtaa Yhdysvallat.
Harjoituksen tavoitteena on testata muun muassa tieto- ja johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta. Useita viikkoja kestävään harjoitukseen on osallistumassa 19 maata ja Nato. Harjoitus kulkee nimellä Bold Quest.
Eduskunnan puolustusvaliokuntaa on informoitu harjoituksesta ja sen kokonaiskuva on selvillä, mutta jotakin puuttuu.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) kertoo, että hän kaipaa harjoituksesta yksityiskohtaisempaa tietoa.
– Olen pitänyt hyvänä periaatteena sitä, että Suomen maaperällä pidettävissä sotaharjoituksissa ovat johtajana suomalaiset, tässä harjoituksessa ei näin ole. Maaperällämme järjestettävät harjoitukset ovat usein laajoja ja näkyvät kansalaisille. Siksi pidän erittäin tärkeänä aikaisempaa käytäntöä, jonka mukaan suomalaiset ovat johtajana.
Hän ei usko olevansa ainoa kansanedustaja, joka ajattelee hänen laillaan.
Kari kertoo kysyneensä puolustusvaliokunnassa vierailleilta asiantuntijoilta, milloin viimeksi Suomessa on pidetty harjoitus, jonka johdossa ei olisi ollut Suomi.
– Asiantuntijat eivät osanneet vastata kysymykseen. Myöhemmin saimme pienen viestin sähköpostin muodossa, mutta sen sisältö oli varsin niukka.
Ei saa olla tabuja
Yhdysvaltalaisten johtama harjoitus kuten muutkin kansainväliset harjoitukset saavat sinetin ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta. Niistä päätetään tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksissa.
Kari huomauttaa, että johtovaltioiden vaihtoa on toki kokeiltu esimerkiksi ilmavoimien välisissä harjoituksissa, mutta hänen mukaansa nyt on kyse erityyppisestä harjoituksesta.
– Näissä asioissa ei saa olla tabuja. Siksi pidän tarpeellisena lisäselvitysten saantia.
Rahaa palaa suurharjoitukseen
Puolustusvoimien kansainvälinen koulutus- ja harjoitussuunnitelma sisältää ensi vuodelle 92 tapahtumaa, mikä on hiukan enemmän kuin tänä vuonna. Myös harjoitusten kustannukset kasvavat tämän vuoden vajaasta 8,8 miljoonasta eurosta vajaaseen 11 miljoonaan.
Valtaosan summasta nielaisee Bold Quest -harjoitus, jonka kustannukset nousevat 4,5 miljoonaan euroon. Pääosa rahasta menee infran rakentamiseen.
Puolustusministeriön mukaan harjoituksessa ei ole kyse perinteisestä joukkojen harjoituksesta vaan tapahtumasta, jossa harjoitellaan monikansallista yhteistoimintaa eri asejärjestelmillä maalta, mereltä ja ilmasta.
Harjoituksia sopivasti
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS järjesti keskiviikkona seminaarin, jossa pohdittiin kansainvälisten harjoitusten sisältöä ja määrää.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) katsoi, että harjoituksia on sopivasti tähän hetkeen.
– En näe tarvetta vetää käsijarrua tai painaa kaasua. Harjoituksiin osallistuminen lähtee meidän omista tarpeistamme. Harjoituksiin osallistumista perustellaan sillä, miten ne hyödyttävät Suomea, Kanerva toteaa.
Kari korosti niin ikään tarvetta.
– Kun puhutaan harjoituksista, niin tuijotetaan helposti määrää. Haluan kiinnittää huomiota harjoitusten laatuun ja ajankohtaisuuteen. Harjoitellaan silloin, kun on niille tarvetta.
Hän myönsi, että tarpeen määrittäminen on haastavaa ja vaatii parlamentaarista pohdintaa.
Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Hän kertoi, että valiokunnassa kuulee äänenpainoja, joiden mukaan harjoituksia voisi olla vieläkin enemmän. Hän korosti siviilikriisinhallinnan tärkeyttä turvallisuuspoliittisessa kokonaisajattelussa.