Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen kiirehtii kliinisten lääketutkimusten määrän lisäämistä Suomessa.
Ajankohta on juuri nyt otollinen, sillä syksyllä maahan perustettiin hallitusohjelman mukaisesti FinTrials -toimintamalli koordinoimaan ja vauhdittamaan lääke- ja laitetutkimuksia.
”Nyt vain homma nopeasti käyntiin. Siihen on olemassa käynnistämisraha ja se on osa terveyden- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa”, Virolainen kannustaa.
Tanskassa kliiniset lääketutkimukset on koordinoitu hyvin ja siellä lääketeollisuus kukoistaa. ”Toivon, että tämä lisäisi globaalien lääkeyritysten investointeja Suomeen ja samalla vahvistaisi lääkevientiämme”, sanoo Virolainen, joka muistetaan myös Sipilän hallituksen ulkomaankauppaministerinä.
Kansainväliset lääkeyritykset investoivat Suomessa lääketutkimuksiin vuositasolla 250 miljoonaa euroa.
”Me olemme luvanneet tuplata vuoteen 2030 mennessä investoinnit, joista noin puolet tulee tutkimuksista. Viime vuoden investointiluku oli 504 miljoonaa euroa eli olemme jo hyvällä matkalla kohti tavoitetta”, Virolainen laskee.
Lääketeollisuus työllistää tällä hetkellä Suomessa yli 10 000 henkilöä.
”Meillä alkaa olla jo kiire”
Lääketeollisuus on globaalia ja Suomi on pieni markkina alan jättiläisen Yhdysvaltojen ja valtiaaksi pyrkivän Kiinan rinnalla.
”Jos haluamme jatkossa olla mukana tekemässä uusia lääketieteen innovaatioita ja kliinisiä tutkimuksia meillä alkaa olla jo kiire”, Virolainen sanoo.
Kiire tulee siitä, että voidaksemme tehdä uusia kliinisiä lääketutkimuksia, meillä pitää olla käytössämme uudet lääkkeet ja hoitomuodot. Nyt näin ei ole.
”Vain moderneilla hoitomuodoilla voidaan kliinisissä lääketutkimuksissa tuottaa vertailukelpoista tietoa. Jollei meillä ole uusia hoitomuotoja, globaali lääketeollisuus ei investoi Suomeen eikä Eurooppaan”, Virolainen avaa tilannetta.
Lääketeollisuus ry:ssä painotetaan, että kliinisen lääketutkimuksen lisääminen olisi Suomen ja koko Euroopan taloudelle tärkeää. Ne toisivat Suomeen lisää terveyttä, työtä ja innovaatioita.
Korona ja soteuudistus veivät resurssit
Suomessa uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja on otettu käyttöön hitaanlaisesti. Syynä on nykyinen kankea byrokratia sekä haluttomuus investoida ihmisten terveyteen.
Kliininen lääketutkimus jäi korona-ajan ja hyvinvointialueuudistuksen jalkoihin. Hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne on tuonut haasteita, joiden vuoksi on jouduttu keskittymään potilaiden hoitamiseen ja jonojen lyhentämiseen.
Kliinisen lääketutkimuksen tarjoamasta hyvästä ja vaikuttavasta hoidosta hyötyy eniten potilas.
”Joillekin potilaille se voi jopa olla viimesijaisin mahdollinen hoito, jos aiemmat hoidot eivät ole tehonneet”, Virolainen muistuttaa.
Tarjolla tutkimusta ja uusinta lääketiedettä
Kliininen lääketutkimus on potilaalla tehtävää tutkimusta, mutta se on samalla myös potilaan hoitoa. Tutkimuksista noin puolet tehdään Helsingin alueella ja suurin osa lopuista tutkimuksista tehdään isoissa yliopistosairaaloissa Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
”Uskon, että yliopistosairaaloilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus levittää kliininen lääketutkimus koko maan kattavaksi. Silloin suurimpien kaupunkien lisäksi myös muilla paikkakunnilla potilaiden on mahdollista saada uusinta ja parasta hoitoa”, Virolainen arvioi.
Lääketeollisuus ry:n teettämän tuoreen selvityksen mukaan hyvinvointialueen päättäjät suhteutuvat kliiniseen lääketutkimukseen myönteisesti. Peräti 61 prosenttia haluaisi lisätä lääketutkimuksen määrää hyvinvointialueella, vaikka se lisäisi kustannuksia.
”Terveydenhuollon ammattilaisia motivoi olla mukana uusimpien innovaatioiden luomisessa ja kehittää samalla omaa osaamistaan. Kliininen lääketutkimus on heille hieno mahdollisuus päästä tekemään tutkimustyötä ja olla mukana uusimmassa lääketieteessä”, Virolainen sanoo.
Lääkeyritys korvaa kustannukset
Lääkeyritys kustantaa kliinisen lääketutkimuksen hoidon eli lääkkeen potilaalle sekä hoitavan lääkärin ja hoitohenkilön työpanoksen. Siinä samalla potilas saa uusinta mahdollista hoitoa.
Virolainen muistuttaa, että yhden lääkkeen kehittämiseen voi kulua jopa 15 vuotta.
”Se on valtava ponnistus, mutta samalla se on kliinisen lääketutkimuksen myötä myös lääkeyrityksen iso investointi Suomeen, hyvinvointialueen sairaalaan ja maan terveydenhuoltoon.”
Terveysalan konsultointia ja tutkimusta edistävä kuopiolainen ESiOR selvitti kliinisen lääketutkimuksen arvon. Sen laskelman mukaan kliininen lääketutkimus tuottaa terveydenhoitojärjestelmälle 10 miljoonan euron ja potilaalle 1,2 miljoonan lisäarvon.
Kliinisen lääketutkimuksen tuoma lisäarvo on iso, kun mietitään niukkuuden kanssa taistelevien hyvinvointialueiden nykyarkea.
”Kyse on hyvinvointialueiden ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Se hyödyttää suoraan potilasta ja tutkimushankkeessa mukana olevan lääkärin ja hoitajan ammattitaito syvenee entisestään.”
Data ja osaaminen houkuttelee Suomeen
Suomi on globaalin lääketeollisuuden näkökulmasta hyvin pieni markkina. Parhaat ja uusimmat hoidot eivät rantaudu meille automaattisesti, vaan niitä pitää houkutella esimerkiksi kliinisillä lääketutkimuksilla.
Virolainen muistuttaa, että meillä on kuitenkin edellytyksiä saada kansainvälisiä lääkejättejä tekemään tutkimusinvestointeja maahan.
”Suomessa on tehty ja tehdään korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Meillä on kattavat potilasrekisterit sekä laaja terveysdata käytössämme. Ne kiinnostavat globaalia lääketeollisuuttakin”, Virolainen sanoo.
”Meille tämä on loistava tilaisuus tehdä korkeatasoisen tutkimuksen kunnianpalautus. Kannustankin kaikkia toimijoita tarttumaan mahdollisuuteen”, Virolainen innostaa.
Hän neuvoo tuomaan yhteen yliopistosairaaloissa ja alueilla perustetut, tutkimuksia koordinoivat rakenteet sekä uuden kansallisen FinTrials-toimintamallin.