Lääkärit ja hoitajat kokevat, että tietojärjestelmät tulevat terveydenhuollon työvälineiksi ylhäältä annettuina. Tämän osoittaa filosofian maisteri Kaisu Juntusen väitöstutkimus.
”Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava. Esimiehet odottavat, että prosessit toimivat tietyllä tavalla, mutta eivät ne käytännössä aina toimikaan”, Juntunen sanoo.
Käyttöönotto sujuu hänen mukaansa vain, jos asioita viedään eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa.
Juntunen törmäsi tapauksiin, ettei esimerkiksi lääkäri suostunut käyttämään kömpelösti toimivaa tietojärjestelmää.
”Eräs lääkäri kommentoi, että pitäisikö meidän muuttaa prosesseja, jos saamme jonkin läppärin. Hänestä asian pitäisi mennä päinvastoin eli niin, että läppäri palvelisi meitä.”
Tietojärjestelmät eivät keskustelleet keskenään. Hoitajat joutuivat ”leikkaamaan ja liimaamaan” tietoa paikasta toiseen.
Lisäksi järjestelmät toimitettiin arkityöhön keskeneräisinä.
”Järjestelmiä on otettu käyttöön tutkimatta, ja niillä on suoraan sanottuna rahastettu. On käytetty hyväksi tilaajan tietämättömyyttä, ja tilaaja ei ole osannut esittää vaatimuksia tarpeeksi hyvin.”
Tietotekniikka voi parantaa hoitoa, jos tieto saadaan nopeasti ja oikeanlaisena silloin, kun sitä tarvitaan. ”Hätätilanteessa tiedonsaanti voi olla sekunneista kiinni.”
Myös Suomen tiukka tietosuojalainsäädäntö hidasti tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Vanhemmat eivät voineet varata alaikäiselle lapselleen aikaa netistä, koska he eivät pystyneet varmentamaan, että he ovat juuri tämän lapsen vanhempia.
”Esimerkiksi Oulun Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksessa valitettiin siitä, että vanhempien piti ottaa alaikäiselle lapselle pankkitunnukset tällaisessa tilanteessa.”
Osa lääkäreistä ja hoitajista kokee, että hoidon laatu kärsii, jos potilaan kanssa ollaan tekemisissä vain tietokoneen välityksellä.
Potilas voi mitata itsestään arvoja kotona ja lähettää ne suojatun yhteyden kautta hoitoyksikköön, missä analysoidaan tulokset.
”Lääkärit sanovat, että he haluavat nähdä potilaan kokonaisvaltaisesti, kuulostella ja tunnustella.”
Tietotekniikka ei aina säästä aikaa. Kun sairaanhoitaja alkoi vastata diabeetikon kysymyksiin tietokoneen välityksellä, puheluihin kulunut aika puolittui.
Samalla havaittiin, että tietokoneella vastaamiseen kului enemmän aikaa kuin puheluihin aiemmin, eikä potilaskäyntien tarve vähentynyt.
”Sisään tulevien potilaiden määrä olisi kasvanut niin paljon, että se olisi vaatinut yhden hoitajan työn uudelleen resursointia.”
Tietotekniikka on tuonut muutospaineita terveydenhuollon ammattilaisten työrooliin. Trendi on, että asiakas huolehtii omasta terveydestään ja seuraa itse terveystietojaan.
”Osa hoitajista kokee itsensä nykyään personal traineriksi valmentaessaan asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestään.”