Lainojen käyttö EU:n tukimuotona saattaa yleistyä. Suomi ja EU:n komissio allekirjoittivat Oulussa perjantaina sopimuksen Finnvera Oyj:n EU-rahoituksesta. Sopimukseen on kirjattu jo käyttöön otetun rahoitusjärjestelmän keskeiset asiat.
Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisenä EU:n jäsenmaana.
Suomen tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmissa käytetään Finnvera Oyj:n neljää lainatyyppiä, investointilainoja, naisyrittäjälainoja, pienlainoja ja yrittäjälainoja.
Lainamuotoisen rahoituksen sovittamista EU-ohjelmiin on valmisteltu pitkään, ja myös EU:n oma sääntöjä on pitänyt sen takia täsmentää. Lainamuotoista EU-rahoitusta on jo aiemmin käytetty muutamissa EU:n jäsenmaissa, mutta vasta viime keväänä EU:ssa voitiin sopia yhteisistä pelisäännöistä.
EU-komission aluepolitiikan pääosaston pääjohtaja Guy Crauser allekirjoitti sopimuksen komission puolesta. Hän vierailee Suomessa kansliapäällikkö Kari Häkämiehen kutsusta. Matkansa aikana Crauser tapasi muun muassa alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen.
Crauser vieraili Oulun lisäksi Raahessa ja Kuusamossa. Martti Korhosen mukaan Crauserille haluttiin monipuolisesti esitellä Suomen vaihtelevia oloja.
Crauser onnitteli suomalaisia rakennerahastovarojen tehokkaasta käytöstä. Hän totesi Finnveran olevan etunenässä Euroopassa EU:n lainavarojen jaossa mukana.
Finnvera on myöntänyt asiasta solmitun esisopimuksen perusteella lähes 3 000 lainaa yhteensä noin 160 miljoonan euron verran. Finnveran EU-toiminta alkoi huhtikuussa 2001. Kesäkuuhun 2002 ulottuneella tarkastelujaksolla sen myöntämät lainat olivat vaikuttamassa noin 1 000 uuden yrityksen syntyyn Suomen tavoite 1- ja tavoite 2- alueilla.
EU-ohjelmien tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu se, että saataisiin perustettua uusia yrityksiä.
Crauserin mukaan lainat ovat EU:n kannalta tehokas ja tarpeellinen uusi rahoituskeino. "Pienellä rahalla on mahdollista saada aikaan paljon, ja sama raha voidaan käyttää aina uudelleen", Crauser sanoi.
Hänen mukaansa uusia instrumentteja tarvitaan jatkossa, kun EU:n jäseneksi on hakeutumassa uusia vähävaraisia maita.
Hänen mukaansa lainarahoituksen suurempi käyttö on yksi mahdollisuus, josta keskustellaan varmasti paljon ensi vuoden aikana.
Martti Korhonen korosti, että Suomen näkemyksen mukaan maan nykyiset tavoite 1-alueet pitää säilyttää EU:n korkeimpien tukien piirissä. "EU:n laajentuminen ei muuta sitä tosiasiaa, että Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat pysyvän erityisaseman EU:n alue- ja rakennepolitiikassa", Korhonen totesi.
Crauserin mukaan mitään päätöksiä aluetukien uudistamisesta ei ole tehty, ja asiasta keskustellaan vielä ensi vuosi. Hän toivotti Suomen ja muidenkin jäsenmaiden näkemykset tervetulleiksi.
"Jäsenmaat esittävät perustelujaan, toiset niistä ovat huonoja ja toiset hyviä", hän totesi. Hän ei kuitenkaan luokitellut Suomen esityksiä kumpaankaan alaryhmään kuuluvaksi.