Hallituksen laajakaistastrategian mukaan jokainen suomalainen saa ensi vuoden loppuun mennessä halutessaan laajakaistaliittymän kohtuulliseen hintaan. Esimerkiksi Kainuun syrjäseuduilla tavoite jää toteutumatta, sillä teleyrityksiä harvaan asutut alueet eivät kiinnosta eikä valtion rahaa ole luvassa.
Tietoliikenneyhteyksien parantamista selvittänyt ja toteuttanut Kainuun Osku 2004 -hanke on loppusuoralla. Projektipäällikkö Vuokko Juntunen sanoo, että Kainuussa surfaillaan netissä ja lähetellään sähköpostia vielä monin paikoin 56 kilotavun modemiyhteyden varassa.
"Tekninen toteuttaminen on syrjäisillä seuduilla vaikeaa. Runkoverkkoja ei ilman erityisiä tukitoimia tänne rakenneta. On aivan selvää, ettei hallituksen tavoite toteudu täällä", hän toteaa.
Oskun yhteydessä on Kainuussa avattu 59 tietokonekioskia, joissa kyläläiset ovat päässeet tutuiksi internetin kanssa. Oikean laajakaistan megabitti-luokkaa olevista nopeuksista Kainuun kylillä on vain kuultu.
Satelliittiyhteys kallis
Syrjäisimmillä seuduilla nettiin voidaan päästä vain satelliitin kautta. Kohtuuhinnasta ei voida puhua, kun laitteet maksavat viitisensataa ja asennus ainakin parisataa euroa. Yhteysnopeuskin jää kilotavutasolle.
"Kiinnostusta tietoverkkojen kehittämiseen kyllä on kovasti. Olen kuullut, että eräät taloudet ovat jo suunnitelleet yhteisten satelliittilaitteiden hankintaa", Vuokko Juntunen kertoo.
Kainuun Tietomaakunnan kehittämishankkeen projektipäällikkö Eero Vilhu kertoo, että Kainuussa noin viidennes talouksista ei voi nyt saada laajakaistaa, vaikka sen haluaisi. Maakuntien välisessä vertailussa Kainuun tilanne on huonoimmasta päästä, ehkä jopa huonoin.
Halukkuutta laajakaista hankkimiseen on syksyn aikana selvitetty Kainuussa kuntakierroksilla. Kyselyn tulokset eivät vielä ole valmiit, mutta jo nyt tiedetään, että kiinnostusta parempien yhteyksien saamiseen on.
Seuraavaksi selvitetään, mitkä ovat mahdollisuudet saada tietoverkkojen kehittämiseen julkista rahaa. Hallituksen mukaan tietoyhteyksien kehittymisen pitää perustua vapaaseen kaupalliseen toimintaan. Koska teleyhtiöt eivät sivukylillä tarjonnallaan kilpaile, maksajiksi katsellaan taas kuntia ja maakuntaa.
Kilpailua kaivataan
Myös Kainuun liitto on todennut, etteivät hallituksen laajakaistastrategian tavoitteet ole realistiset Kainuussa. Eero Vilhu suhtautuu hieman epäillen myös teleyhtiöiden kunnille tarjoamiin sopimuksiin, jossa kunta osallistuu verkon rakentamiseen.
"Onhan se hieman outoa, että kunta maksaa rakentamisen ja yhtiö perii kuitenkin asiakkailta maksun sen käytöstä. Kilpailua pitäisi saada Kainuuseenkin rutkasti enemmän", Vilhu toteaa.
Esimerkiksi Vuolijoen kunta sopi hiljattain Soneran kanssa laajakaistan rakentamisesta kunnan sivukylille. 25 000 eurolla ei vielä päästä huimiin nopeuksiin, mutta monin paikoin yhteydet paranevat selvästi.
Pohjanmaalla kunnat ovat rakentaneet kokonaan omia laajakaistaverkkoja. Esimerkiksi Närpiössä Sonera oli ilmoittanut, että adsl-yhteydet saadaan kylille vain, jos kaupunki maksaa siitä.
Kun kaupunki rakensi oman verkon EU:n ja valtion tuella, Sonera ja muutkin yhtiöt kiinnostuivat toimittamaan alueelle palveluitaan.