Haja-asutusalueiden julkisen liikenteen turvaamista pohtineen selvitysmies Olli Riikosen ehdotus niin sanotusta kyytitakuusta herättää kysymyksiä kunnissa.
"Voisi sanoa, että kaikkiahan kyytitakuusta mielissään ovat, mutta kun aletaan miettiä sen käytännön toteuttamista, on monta seikkaa vielä ratkaistavana. Ehdotuksen suhteen ollaan toistaiseksi lähinnä odottavalla kannalla", liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta sanoo.
Syyskuussa liikenneministeri Anu Vehviläiselle jättämässään raportissa Riikonen ehdotti, että kaikilla olisi vähintään peruspalvelutasoiset joukkoliikennemahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että jokainen haja-asutusalueen asukas voisi käydä taajamassa kahdesti viikossa julkisen liikenteen taksoilla.
"Kyytitakuun hinnaksi on arvioitu vuositasolla 11 miljoonaa euroa, mutta paljonko siitä olisi lopulta kuntien osuus, on selvitettävä asia. Myös se, ketkä palvelua tarvitsisivat, tulee määritellä. Liikennesuunnittelijana näkisin, että asiassa pitää lähteä liikkeelle tarpeen ja kysynnän kautta."
Siltala huomauttaa, että kuljetuspalveluja tarjotaan jo kunnissa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella. Lisäksi ainakin parissa sadassa kunnassa on käytössä palvelulinjajärjestelmiä varsinkin ikäihmisten asiointimahdollisuuksien parantamiseksi.
Palvelua ikäihmisille
Kyytitakuuliikenne palvelisi ennen kaikkea juuri ikääntyviä ihmisiä, joita asuu esimerkiksi Pudasjärven sivukylillä runsaasti, noin puolet kaupungin kaikista ikäihmisistä, yhteensä liki 500.
Perusturvajohtaja Merja Honkanen pitääkin ehdotusta lähtökohdiltaan järkevänä, mutta myös häntä askarruttaa, miten se käytännössä toteutettaisiin.
"Rahoitus on iso kysymys. Myös se mietityttää, mille toimialalle kuuluisi järjestämisvastuu. Jos kyytitakuuta ajattelee perusturvan kannalta, se pitäisi organisoida siten, ettei päällekkäisiä järjestelmiä olisi."
Pudasjärvellä on tällä hetkellä reilusti yli sata ihmistä, joille maksetaan kuljetuksia vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella subjektiivisena oikeutena.
Osa joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa
Riikonen on esittänyt, että kyytitakuun kustannuksista valtio ottaisi kontolleen puolet ja toinen puoli jäisi kunnille. Osan kuluista kunnat saisivat hänen mukaansa takaisin, kun muut kuljetustarpeet vähenisivät.
"Kyytitakuussa on se mahdollisuus, että samoilla kustannuksilla, millä nyt pyöritetään erityisryhmien kuljetuspalveluja, voitaisiin palvella suurempaa kuntalaisten joukkoa", Riikonen sanoo.
Riikosen mielestä kyyditykset voitaisiin järjestää kunnissa kutsuliikenteenä kilpailutusten kautta esimerkiksi siten, että kulkuvälineinä olisivat sekä bussit että taksit.
"Olen lähtenyt siitä realiteetista, ettei kuntia vain velvoiteta järjestämään kyytitakuuta, vaan että rahoituksen tulee seurata oikeudenmukaisella tavalla perässä niin, että alueellisia eroja tasoitetaan valtion tuella."
Kyytitakuu sisältyy parhaillaan laadittavaan valtakunnallisen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan, johon hallituksen iltakoulussa on jo tehty linjauksia. Kyytitakuu on todettu siinä edistettäväksi asiaksi.
Liikenneministeri Vehviläinen on ilmoittanut, että kyytitakuu voisi tulla voimaan jo vuonna 2010. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta.