Pysäköinti: Ki­vi­sy­dä­men uudet jär­jes­te­lyt epäi­lyt­tä­vät, mutta saavat myös kii­tos­ta Kalevan ky­se­lys­sä

Pienituloisuus: Ou­lu­lai­nen Jaakko Koi­vu­kan­gas kertoo, miten alle tu­han­nen euron pal­kal­la tulee toimeen

Hankkeet: Hei­nä­pään jal­ka­pal­lon­sta­dion­pro­jek­ti jäihin

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Kyt­ty­rä­lo­hi pois Ba­rent­sin yh­teis­toi­min

Barentsin euroarktinen neuvosto aikoo tulevina vuosina tukea liikenteen sähköistymistä ja kyttyrälohen poistamista pohjoisen joista. Suomi aloittaa puheenjohtajuutensa lokakuussa.

Ilmastonmuutos, Venäjän suhteet, kyttyrälohi ja komealupiini. Noihin tiivistyvät Barentsin euroarktisen neuvoston Suomen puheenjohtajakauden tavoitteet.

Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus alkaa lokakuussa, ja asialistalla on runsaasti myös muuta tehtävää.

– Kaikki tavoitteet ovat tarkoituksella erittäin konkreettisia. Ajatus on tehdä vähemmän julkilausumia ja panostaa enemmän käytännön työhön, sanoo neuvoston virkamieskomiteaa johtava suurlähettiläs Jari Vilén.

Vilénin vetämä valmistelukomitea on suunnitellut puheenjohtajuutta Helsingissä Katajanokalla tiloissa, joita muu virkakunta on alkanut kutsua naalipesäksi. Suomen puheenjohtajuuskauden tunnus on naali eli napakettu, joka Suomessa on uhanalainen.

– Eräs tavoitteista on palauttaa naali Lappiin. Ruotsissa ja Venäjällä naali jo pesii, mutta Suomessa se ei ole pesinyt kahteen vuosikymmeneen.



Barentsin euroarktinen neuvosto on yksi harvoista keskustelupaikoista, joissa länsimaat ja Venäjä istuvat saman pöydän ääressä ratkaisemassa yhteisiä asioita.

Neuvostoon kuuluu viiden pohjoismaan ja Venäjän lisäksi myös Euroopan unioni, joten yhteys Moskovan ja Brysselin välillä on periaatteessa auki.

Vilénin mukaan EU:ssa tiedetään, mikä merkitys eri maiden yhteistyöllä on Barentsin alueella, jossa Venäjällä on luonnostaan vahva ote.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.