Ky­syim­me, miten ko­ro­na­tar­tun­to­ja jäl­ji­te­tään kän­nyk­kä­so­vel­luk­sel­la? – "Tal­len­taa lait­tei­den välisen koh­taa­mi­sen täysin ano­nyy­mis­ti"

Maanantaina alkoi Vaasassa hanke, jossa pilotoidaan koronaviruksen tartuntaketjujen tunnistamisessa auttavaa teknologiaa. Puolet suomalaista pitäisi saada sovelluksen käyttäjiksi.

Korona-altistumisen tunnistamiseen on tekeillä useita sovelluksia. Suomessa kehitteillä oleva sovellus ei tallenna eikä näytä käyttäjälle paikkatietoja.
Korona-altistumisen tunnistamiseen on tekeillä useita sovelluksia. Suomessa kehitteillä oleva sovellus ei tallenna eikä näytä käyttäjälle paikkatietoja.
Kuva: MAREN WINTER


Suomessa kehitetään sovellusta, joka mahdollistaa koronavirukselle altistuneiden tehokkaan digitaalisen tunnistamisen.

Vaasan keskussairaalassa alkoi maanantaina Sitran rahoittama hanke, jossa terveydenhuollon henkilökunta pilotoi koronaviruksen tartuntaketjujen tunnistamisessa auttavaa teknologiaa. Sairaalan henkilökunnan keskuudessa tehtävän pilotin tavoitteena on kokeilla koronavirustartuntojen jäljitystyössä käytettävää Bluetooth-teknologiaa sovelluksen ja sen taustajärjestelmän osalta.

Tämän Ketju-sovelluksen toimittavat pilottia varten ICT-yhtiö 2M-IT Oy sekä Ketju-sovelluksen valtakunnallista selvitystyötä edistäneet ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Mitä Ketju-sovelluksen käyttö vaatii käyttäjältä, Futuricen liiketoimintajohtaja Paavo Punkari?

– Käyttäjän tulee liittyä Ketjuun lataamalla sovellus sovelluskaupasta ja ottamalla se käyttöön aina kotoa poistuessaan. Ketju pitää Bluetooth-teknologian avulla anonyymisti kirjaa puhelimen käyttäjän kohtaamista ihmisistä, jotka ovat asentaneet puhelimeensa saman sovelluksen.

Pitääkö sovelluksen käyttäjän kännykässä olla paikannus päällä? Miten sovellus toimii, jos paikannus ei ole päällä?

– Paikannuksen ei tarvitse olla kännykässä päällä, jotta Ketju-sovellus toimii.

Miten Ketju toimii?

– Kun käyttäjä viettää riittävän pitkän ajan toisen Ketju-sovelluksen käyttäjän lähellä, sovellus tallentaa kohtaamisen. Sovellus tallentaa laitteiden välisen kohtaamisen täysin anonyymisti, eli mitään henkilö- tai sijaintitietoja ei tallennu.

– Jos sairastut ja saat koronatestissä positiivisen tuloksen, lääkäri kysyy, käytätkö Ketju-sovellusta. Lääkäri antaa sinulle PIN-koodin, ja syöttämällä koodin sovellukseen jaat tiedon tartunnastasi anonyymisti muille Ketjun käyttäjille.

– Aiemmin kohtaamiesi laitteiden sovellukset huomaavat, että joku niiden kohtaama laite on ilmoittanut tartunnasta, jolloin sovellus ilmoittaa käyttäjille mahdollisesta altistumisesta ja ohjeistaa olemaan yhteydessä terveysasemaan. Mahdollisesta altistumisesta saa tietää vain sovelluksen käyttäjä itse.

Miksi Suomi haluaa kehittää oman sovelluksensa, johtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolta?

– Sovellukset ovat maakohtaisia eikä kahta samanlaista sovellusta käytännössä ole. Eurooppalainen kehitystyö on ollut teknisten perusperiaatteiden ja komponenttien eli järjestelmän palasten kehittämistä ja ajatus on ollut, että kukin maa voi tehdä oman sovelluksensa. Komponentit ovat muiden maiden vapaasti käytettävissä.

– Google ja Apple suunnittelevat auktorisoivansa vain yhden sovelluksen kuhunkin maahan.

Kun Googlen ja Applen tiedetään suunnittelevan auktorisoivan vain yhden sovelluksen maata kohti, niin onko tiedossa joitain suomalaisille käyttäjille oleellisia seikkoja, jotka pitäisi ottaa huomioon sovellusta suunniteltaessa?

– Sovelluksen ja sen käyttötapojen valmistelutyö on käynnissä ja sen aikana tarkennetaan sovellukselle Suomessa asetettavat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset.

Milloin voidaan odottaa sovelluksen olevan valmis laajasti ladattavaksi?

– Tavoite on saada sovellus käyttöönotettavaksi loppukesäksi.

Kuinka iso osuus suomalaista pitää saada sovelluksen käyttäjäksi, että koronalle altistuneiden jäljittäminen on sovelluksen avulla mahdollista ja mielekästä?

– Tähänastisten arvioiden mukaan tarvittaisiin 50–60 prosentin väestöpeittävyys.

fakta

Vaasassa testataan pilottia

  • Pilotissa palvelua käyttää rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat testiympäristössä sekä kansalaisia että terveysviranomaisia.
  • Pilottiin osallistuvat henkilöt testaavat ainoastaan järjestelmän toimivuutta eivätkä anna esimerkiksi oikeita potilastietojaan.
  • Pilottia varten kehitettävä sovellus on tarvittaessa räätälöitävissä ja laajennettavissa valtakunnalliseen käyttöön.
  • Ketju-sovellus mahdollistaa koronavirukselle altistuneiden tehokkaan digitaalisen tunnistamisen.
  • Se ei korvaa terveysviranomaisten tekemää jäljitystä ja testausta, vaan tukee ja tehostaa prosessia.
  • Sovelluksen kehittämisessä ja tulevassa kokeilussa keskeistä on ollut varmistaa, että henkilöön liittyviä tietoja kerätään ja käytetään yksityisyyttä kunnioittaen, läpinäkyvästi ja tietoturvallisesti.
Lähde: Sitra