– Ihmiset eivät voi hahmottaa, mistä on kysymys. On ymmärrettävää, että ihmetellään, mihin kaikkeen raha menee ja kannattaako se, Cay Sevon kertoo.
Sevonilla riittää ymmärrystä oululaisille, jotka ihmettelevät Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta. Hän oli vetämässä Turku 2011 -säätiötä, kun Turku valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
– Kyseessä on valtavan iso projekti. Se ei muistuta oikein mitään muuta kuin ehkä jotain valtavan suurta urheilutapahtumaa, jota valmistellaan useampi vuosi.
Oulussa ei ole vielä budjetoitu, paljonko hankkeeseen sijoitetaan, mutta Turussa kulttuuripääkaupunkihanke söi 55 miljoonaa euroa.
– Turun yliopiston tutkimuksen mukaan hanke kuitenkin tuotti aluetalouteen 260 miljoonaa euroa.
Sevon kertoo kokemuksesta, että Euroopan kulttuuripääkaupunki saa paljon näkyvyyttä. Turussa hanketta tekemässä oli 23 000 ihmistä 69 eri maasta ja mukana oli myös 18 yliopistoa.
– On kiinnostavaa, kun hanke alkaa tuottaa ikään kuin itse itseään. Ensin ei oikein tiedä, mitä on tulossa, mutta ajan kuluessa kiinnostus on todella valtava. Ei vain Euroopassa vaan myös Kiinassa, Japanissa, USA:ssa. Kaupunki voittaa sillä hyvin paljon.
Uusia ideoita hakemukseen
Oulussa hankkeen parissa työskentelevä tiimi on tehnyt Sevoniin hyvän vaikutuksen.
– Se ei ole kovin suuri, mutta hyvin pätevä. Myös kaupungin johto on vakavissaan asian kanssa. Se on hyvin keskeistä. Olen ollut aiemmin ulkomailla konsultoimassa hankkeita, ja jos kaupungin johto ei ole ollut täysillä mukana, se näkyy ja on kuollut yritys.
Sevonin mukaan nykyisin ei ole niinkään väliä sillä, millainen kulttuurikaupunki ehdokaskaupunki on, vaan se, millaiseksi se haluaa tulla.
– Hyvin keskeinen osa on kulttuuristrategia, jonka kaupungin on pitänyt hyväksyä. Se pitää ulottua kulttuuripääkaupunkivuoden ylitse. Siinä pitää näkyä, mitä kulttuuripääkaupunkivalinta toisi koko kaupungin kehittämiselle: talou-delliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, terveydenhuoltoon, opetukseen.
Olemassa olevat tapahtumat eivät sellaisenaan käy, vaan hakemuksessa täytyy olla uusia ideoita.
– Ohjelman on oltava korkeatasoinen mutta myös haastava. Siinä täytyy olla uutta ja uskalluksella tehtyä.
Tampere vahva ehdokas
Sevon on jonkin verran tarkkaillut myös Oulun kilpakumppaneita, Savonlinnaa ja Tamperetta. Päätöksentekoelimiä hän ei ole kuitenkaan käynyt konsultoimassa muualla kuin Oulussa.
Oulu aloitti valmistelut aiemmin kuin Tampere, mutta jos Tampere laittaa parastaan, kyseessä on kova kilpailija. Savonlinna sen sijaan on Sevonin arvion mukaan vähän erikoisempi vaihtoehto.
– Sitä markkinoidaan Saimaa-ilmiönä, mikä on hyvin sisäsiittoinen suomalainen ajatus. Vielä erikoisempaa on se, että osallistuminen lähti maakuntaliitosta, eikä Savonlinnan kaupungista.
Suurimpana haasteena Sevon näkee Oulussa sen, miten saada kaupunkilaiset ymmärtämään, että tämä on hyvä juttu, johon kannattaa tulla mukaan.
– Oulussa on monia eri yhteisöjä, jotka vierastavat toisiaan, oli kyse sitten uskonnollisesta taustasta tai maaseutukaupungista. Pitäisi pystyä toimimaan niin, että kaikki tuntisivat asian omakseen.
"Kovan tason elementti"
Oulu2026 -hanke on siinä pisteessä, että keväällä avoimen ohjelmahaun kautta tulleet noin 450 ehdotusta ja ideaa on käyty kesän aikana läpi.
– Niistä on käännetty tiivistelmät englanniksi, ja kolme taiteellista asiantuntijaa käy niitä läpi, hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo.
Hanke järjesti keväällä avoimen haun taiteellisten asiantuntijoiden löytämiseksi. Valituksi tulivat Suvi Innilä (Turku 2011), Claudia Woolgar (Leeuwarden 2018) ja Laur Kaunissaare (Tallinna 2011), joilla kaikilla on kokemusta aiemman Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmatyöstä.
Rantala-Korhonen kertoo, että valmistelutyötä on tehty osana normaalia virkatyötä. Tarkkaa hintalappua ei vielä tiedetä.
– Meillä on kahdeksan hengen tiimi, josta osa tekee muitakin töitä kuin vain hakemusta. Budjettia ei ole vielä vahvistettu, mutta toivottavasti ensi vuoden talousarvioon saadaan jonkinlainen haarukka.
Tällä hetkellä on menossa kysely siitä, miten oululaiset kokevat Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen. Sillä halutaan selvittää tämän hetkinen tilanne, jotta tulevina vuosina voidaan katsoa, miten mielipide kehittyy.
Miksi on tärkeää, että Oulu valittaisiin vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi?
– On kyse Oulun kehittämisestä entistä paremmaksi Ouluksi. Tärkeintä on, että rehellisesti tunnustetaan omat kipupisteet, jotka ovat meille vähemmän mairittelevia. Koitetaan saada niitä haasteita käännettyä voitoksi. Tehdään Oulusta mielenkiintoisempi ja mukavampi kaupunki.
Jos valinta ei kohdistukaan Ouluun, miten Oulu hyötyy valmisteluajasta?
– Jo reilun kahden vuoden aikana, kun valmistelutyötä on tehty, on tapahtunut positiivisia asioita. Olemme saaneet toimijoita yhteen pöytään keskustelemaan, ja kulttuurista on puhuttu erilaisissa ins-tansseissa. Olemme myös lisänneet ymmärrystä siitä, että kulttuuri on iso osa kaupungin rakentamista, kovan tason elementti.