Oulun Edenin laajennus nosti hotellin eilen ketjunsa suurimmaksi yksiköksi. Viime vuosina on panostettu etenkin viihdekylpylöihin. Mutta myös perinteiset kylpylät rukkaavat kuntoutuskonseptejaan.
Taloudellisesta notkahduksesta ei Nallikarilla ole näkynyt jälkeäkään: ”Tänä vuonna hotelli- ja ravintolapuoli on kasvanut yli 10 prosenttia”, kertoo hotellinjohtaja Raija Palomäki. Käyttökatteen hän arvioi pysyvän kuluvanakin vuonna yli 70 prosentissa, siis kolmanneksen korkeammalla kuin keskivertohotellissa Suomessa.
Oulun Eden sai eilen kertaheitolla 70 prosenttia lisää vuodepaikkoja. Kokonaistarjonta nousee nyt 169 huoneeseen: ”Kaksi viikkoa etuajassa”, Tengman kertoo tyytyväisenä lähes 7 miljoonan euron laajennuksen sekä ravintolaremontin valmistumisesta.
Aikatauluja kiristettiin, ettei vain jouduttaisi viime kesän tapaan tarjoamaan ”ei oota”. Päinvastoin, lähimmän 1,5 vuoden aikana kylpylähotellin liikevaihdon odotetaan kasvavan 50 prosenttia, ennakoi puolestaan Holiday Club Finland Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tengman. Asiakkaat ovat Edenissä useimmiten lapsiperheitä. Yöpyjät tulevat kylpylähotelliin noin kahdeksi vuorokaudeksi, kesällä viihdytään kolmekin päivää, Palomäki kertoo.
Keskiverto asiakas tulee useimmiten ulkomailta, etenkin Norjasta, ja hän maksaa lomastaan 335-500 euroa. Allasosaston ohella kysytään enemmän hoitopalveluja, Palomäki kertoo: ”Hieronta, yrttikylvyt, kasvohoidot.” Kuntoutuspuoli sen sijaan jää viihdekylpylässä varjoon, viiteen prosenttiin.
Hoitoa hulinan sijaan
Juuri kuntoutus on kuitenkin ollut kylpylöiden ensi palvelumuoto. Mutta aikuisille suunnatut, terveyspalveluja tarjoavat kylpylät aristelevat nykyään koko kylpylä-sanaa, kertoo kolme kylpylähotellia omistavan Lomaliitto ry:n toimitusjohtaja Mikko Kääriä: ”Viihdekylpylät ovat normittaneet. Siellä pitää olla hulina.”
Siksi hän ei halua Ylläkselle ensi vuonna valmistuvaa Saagaa leimattavan kylpyläksi, vaan hotelliksi, jossa on allasosasto: ”Jos ei ole viihdekylpylä, ei kannata kylpyläsanaa käyttää.”
Perinteiset kylpylät rakentavat sille, että kotitaloudet käyttävät vaurastuessaan enemmän varoja terveyspalvelujen ostamiseen. Paketeilla nostetaan vihdoin itsemaksavien osuutta: nyt se liikkuu jo 5-20 prosentin tienoilla. Etenkin hemmottelu, ”valistunut itsensä hoitaminen” sekä kuntoremontit lisääntyvät koko ajan: ”Naiset tässäkin trendissä kulkevat edellä”, Kääriä arvioi.