Oululaisella kylmätutkimuksella on pitkät perinteet. Niitä on myös vaalittu.
– Tutkimuksen taso on tänä päivänä Oulussa kärkiluokkaa maailmassa, kiteyttää dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.
Yliopisto tekee kylmätutkimuksessa tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyöllä voidaan yhdistää väestötason, kliinistä ja kokeellista tutkimusta.
Käytössä on Kastellin tutkimuskeskuksessa lämpöolosuhdelaboratorio uudenaikaisine mittausvälineineen. Laboratoriossa voidaan säätää niin lämpötilan, liikunnan kuin tuulennopeuden tasoa.
– Tuuli voimistaa jäähtymistä.
Epämukava tuntemus
Tiina Ikäheimo on keskittynyt tutkimustyössään siihen, miten kylmä vaikuttaa ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn.
Lievässä muodossa se aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia.
Astetta vakavampi vaikutus on suorituskyvyn heikentyminen, josta voi aiheutua haittaa työelämässä tai harrastuksissa.
Vaurioita on kahdenlaisia: paleltumat ja hypotermia.
– Ensiksi mainittu on yleisempi ja jälkimmäinen harvinaisempi.
Paleltumariskiä lisäävät runsas kylmässä oleskelu työssä ja vapaa-aikana sekä erilaiset terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Vakavammista paleltumista voi aiheutua erilaista jälkihaittaa pitkäksikin aikaa.
Kylmä lisää sydän- ja verisuoniston kuormittavuutta. Verenpaine nousee, sydämen työmäärä kasvaa ja veri paksuuntuu.
– Ne lisäävät riskiä sydäntapahtumille.
Kylmä vaikuttaa myös hengitysteihin. Kylmä ilma jäähdyttää, kuivattaa ja supistaa hengitysteitä. Vaikutukset voimistuvat liikunnassa ja pahimmillaan voi aiheutua vaurioita hengitysteiden pintoihin.
Haittoja eri ryhmille
Kylmä aiheuttaa sydän- ja hengitysoireita kaikille, mutta moninkertaisesti niille, joilla on jokin krooninen sairaus. Sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät talvisin. Suomessa arvioidaan kuolevan vuosittain 2 500–3 000 ihmistä matalan lämpötilan vuoksi.
Tutkimuksissa on todettu, että plus 14 astetta on lämpötila, jossa on vähiten kuolleisuutta.
– Heti siitä alaspäin kuolleisuus alkaa lisääntyä.
Pidempien kylmien jaksojen ja äkkikuolleisuuden välillä on myös havaittu yhteys.
Riskiryhmiä on kosolti. Niihin lukeutuvat muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia ja diabetesta sairastavat.
Viimeksi mainittu on uusimpia löydöksiä tutkimuksen saralla. Oulussa laboratoriossa on viime vuosina tutkittu kylmässä henkilöitä, joilla on kohonnut verenpaine tai sepelvaltimotauti.
– Alkamassa on tutkimus, jossa tarkastelun kohteena on diabetes kylmässä ja kuumassa. Haemme paraikaa tutkittavia Oulusta. Kohderyhmään kuuluvat tyypin 2 diabetesta sairastavat miehet.
Rekrytointiin liittyen voi olla yhteydessä tutkijoihin Rasmus Valtonen (rasmus.valtonen@oulu.fi) ja Heidi Hintsala (heidi.hintsala@oulu.fi).
Omat riskiryhmänsä muodostavat myös kylmätyöammateissa työskentelevät, huonossa fyysisessä kunnossa olevat, maahanmuuttajat, eläkeläiset, työttömät, vähävaraiset ja asunnottomat.
– Lapset ovat pienen kokonsa takia herkempiä jäähtymään kuin aikuiset.
Oikea vaatetus suojaa paleltumilta
Riittävä pukeutuminen on yksi keino yrittää suojautua kylmältä.
– Kannattaa huomioida etukäteen esimerkiksi se, millaiset olosuhteet ulkona ovat ja millaista liikuntaa siellä harrastaa. Raskasta liikuntaa harrastava ei tarvitse niin paljon vaatetusta kuin muutoin tarvitsisi, Tiina Ikäheimo kertoo.
– Toisaalta, hengitysteiden suojaaminen kovalla pakkasella voi olla tarpeen, hän lisää.
Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka altistuvat ammattinsa puolesta kylmälle. Valtaosa kylmätyöstä tehdään ulkona.
Ulkoilmatyöntekijöillä kerrospukeutuminen on tärkeää toimintakyvyn säilyttämiseksi ja terveyshaittojen kuten paleltumien välttämiseksi.
– Erityisen tärkeää on ääreisosien kuten pään, käsien ja jalkojen suojaaminen.
Kastuneet vaatteet, käsineet ja sukat tulee vaihtaa kuiviin.
– On myös huolehdittava riittävästä työntekijöiden tauotuksesta.