Ouluun saapui elokuussa reilu kymmenen vaihto-oppilasta eri puolilta maailmaa. Kahden viikon totuttelun jälkeen he kerääntyivät järjestönsä AFS:n järjestämälle orientaatioleirille puhumaan suomalaisuudesta, Suomesta ja vaihtovuodesta Oulussa.
Orientaatioleirillä vaihtarit purkivat eteen tulleita vaikeuksia ja kulttuurien törmäyksestä aiheutuneita solmuja. Nuoret maailmanmatkaajat näyttivät kuitenkin kaikin puolin tyytyväisiltä.
Vain yksi epäkohta ylitse muiden tuntui olevan Oulun kolea ilmasto. Kaikki kertoivat palelevansa syksysäässä. Vaihtareiden mukaan Oulussa tuulee niin kovaa, että viima menee luihin ja ytimiin. Talvella on taatusti tosi kysymyksessä.
Kalevala
toi Suomeen
Vaihtarit kiinnostavat meitä suomalaisia ja kaikki haluavat tietysti tietää, miksi he päättivät tulla juuri Ouluun.
Chileläinen José Marquez ehti ensimmäisenä ottaa haasteen vastaan. "Minua kiinnosti Pohjois-Eurooppa. Olen aina tahtonut kokeilla hiihtämistä ja nähdä erilaisia tapoja elää."
Italialaisella Julika Weberllä oli omat syynsä. "Minä rakastan suomalaista metallimusiikkia! 69 Eyes ja HIM ovat parhaita. Halusin nähdä heidän kotimaansa. Täällä ei ole vuoriakaan ja maasto on ihanan tasaista!"
Saksan Michael Steinfeld kertoi valintaperusteistaan, pudotellen suloisesti suomalaisia sanoja sinne tänne.
"Haluaisin lukea Kalevalan suomeksi, se vaikuttaa hyvin kiinnostavalta teokselta. Suomalaiset perinteet ovat hauskoja ja onhan teillä Teräsbetoni-yhtyekin."
Musiikin, Kalevalan ja hiihtämisen lisäksi moni mainitsi Suomi-innoituksekseen myös lumen ja luonnon.
Pitkät
välimatkat
Kun syyt saapumisesta Suomeen oli käyty lävitse, vertailtiin seuraavaksi Suomea auvoiseen kotimaahan. Belgialainen Koen De Prez kertoi vuolaasti ajatuksistaan. Koenin nimi paperille kirjoitettuna sen sijaan tuotti vaikeuksia, joten ohjeita sateli ilmoille. "Se kirjoitetaan e-kirjaimella, niin kuin eläkeläiset!"
Koenin mielestä Suomessa ihmiset ovat todella sulkeutuneita. Heihin on vaikea saada yhteyttä, eivätkä he mielellään tule juttelemaan. Suomessa kaikki on hajallaan ja välimatkat pitkiä, toisin kuin Belgiassa.
Epämääräiset
maksapihvit
Vaihto-oppilaiden koulunkäyntiä Oulussa käytiin myös läpi. He kaikki ovat lukiossa ja yrittävät selviytyä parhaansa mukaan.
Michael kehui suomalaista koulujärjestelmää.
"Minusta se on loistavaa. Kouluun ei tavallaan ole pakko mennä, mutta silti kaikki menevät. Saksassa koululaitos ei voisi toimia näin. Täällä kursseja voi valita laidasta laitaan ja oman maun mukaan ja tehdä lukujärjestyksen, josta oikeasti pitää", Michael suitsuttaa.
Julikalla on negatiivisia kokemuksia koulusta.
"Meillä oli maksapihvejä ruokana. Se oli kuvottavaa."
Lähes kaikki orientaatioleirin vaihto-oppilaat olivat sitä mieltä, että suomalainen ruoka ei maistu millekään. Onneksi Oulussa on tasaisesti hyviä pitserioita, jossa voi tuudittautua kotoisiin tunnelmiin.
Moni ihmetteli suomalaisten nuorten poikien tapaa laittaa farkkujen lahkeet sukan sisään. Ja sitä, kuinka oululaiset voivat pyöräillä niin paljon.
Loppukommentiksi Koen pyytää suomalaisia juomaan vähemmän alkoholia. Julika vetoaa koulunkeittäjiin ja anoo jotain muuta ruokaa kuin maksaa.
Brasilialainen Priscila Juliati avaa vihdoin suunsa ja esittää toivomuksensa: "Pitäisivätpä nuoret enemmän bileitä."
