Ku­vi­tel­ma Huuh­ka­jis­ta Stade de Fran­cel­la

Stade de Francen lehtereillä istuva mies jää kiinni ajatusrikoksesta, toisen joukkueen luvattomasta haltuunotosta.

Stade de Francen lehtereillä istuva mies jää kiinni ajatusrikoksesta, toisen joukkueen luvattomasta haltuunotosta.

Ajatus kipuaa mielen tikapuita pyytämättä: Miltä näyttäisi, jos Ruotsin paikalle kuvittelisi EM-karsintoihin osallistuneen Suomen maajoukkueen? Voisiko katsomossa röyhistää rintaansa ylpeänä, kun Huuhkajat pelaavat kuin kokeneet arvokisakävijät?

Valitettavasti on hyvin vaikea – lähes mahdotonta – kuvitella tilannetta luontevasti.

Ruotsin pallonhallinta, tekniset ja taktiset ratkaisut ja kokonaisuus täyttävät EM-kisojen kriteerit paljon paremmin.

Sen sijaan ei ole lainkaan mahdotonta asettaa sinikeltaisen joukkueen paikalle Suomen maajoukkuetta 2000-luvun alkupuolelta.

Jari Litmanen ottaa pallon kauniisti haltuun ulkosyrjällä, Teemu Tainio taklaa väkevästi, Mika Nurmela antaa laadukkaan kierteisen keskityksen puolustajan ohi, Hannu Tihinen ja Sami Hyypiä pitävät vastustajan hyökkääjät pimennossa, Antti Niemi tekee upean reaktiotorjunnan.

Suomen avauskokoonpano täytti tuolloin kansainväliset vaatimukset, vaikka se ei päässyt koskaan kisoihin.

Suomen ja Ruotsin ero oli tuolloinkin ennen kaikkea tason laajuudessa. Ruotsin päävalmentaja Erik Hamrén pystyy kirjaamaan tiedostoihinsa vaivattomasti jopa 40 miestä, joilla on kapasiteettia pelata arvokisoissa.

24 maan EM-turnaus tuli Suomen kaikkien aikojen parhaalle joukkueelle yli vuosikymmenen liian myöhään.

Kun Albanian oudon kulmikkaasti liikkuvan vaihtopelaajan Shkelzen Gashin viimeistely epäonnistui lauantaina Lensin stadionilla, suusta meinasi karata tirskahdus.

Tätä se on, kun EM-lopputurnaukseen pääsee 24 maata.

Mutta sitten pieni jatkopohdinta asettaa ajatukset oikeaan kurssiin. Gashi ei ole hassu divarituhnu vaan piinkova ammattilainen, joka teki Sveitsin liigassa 41 maalia kausina 2013–2015 – eli suomalaisena hän olisi Huuhkajien pelottava ykköstykki.

Albania olisi voinut voittaa Sveitsin. Tasoerot eurooppalaisten kakkos- ja kolmoskategorian joukkueiden välillä ovat yksittäisissä otteluissa entistä pienemmät.

Siksi alkulohkovaiheen ensimmäisen kierroksen otteluissa ei nähty noloa hassutteluottelua. Laajentuneen turnauksen ongelmakohdat ovat lähinnä siinä, että 24 maasta peräti 16 pääsee jatkoon.

Tällöin suurmaan putoaminen vaatii todella pahaa epäonnistumista.

Pohjois-Irlanti lähti karsintoihin Euroopan rankingsijalta 39. Albania oli listalla seuraavana.

Jos kisoihin pääsee liian helposti, kai Hollanti, Tanska tai Serbia olisivat klaaranneet karsinnat?

16 vai 24 maata? Riippuu keneltä kysytään.

Seuraavat viikot näyttävät, kumpaan suuntaan oma mielipide lopulta kallistuu.

Ilmoita asiavirheestä