osasto 2 on kunnostettu mielenterveyspalveluiden käyttöön. Vuonna 1925 valmistuneessa kivirakennuksessa sijaitsee kriisi- ja pitkäaikaispotilaiden osasto.
Oulun kaupungin toteuttamassa rakennushankkeessa on noudatettu niin sanottua prosenttiperiaatetta. Rakennustöiden ohella tiloihin on hankittu kuvataidetta kahdelta taiteilijalta ja yhteensä vajaan 17 000 euron summalla.
Valitut taitelijat ovat oululainen taidemaalari Riikka Soininen (s. 1968), joka on tehnyt kriisiryhmän tilojen teokset ja kuvataiteilija Juhani Harri (s. 1939), jonka taide on sijoitettu pitkäaikaispotilaiden puolelle.
Molemmille heistä julkinen taidetilaus on ensimmäinen laatuaan. Nuorien taiteilijoiden sarjaan mahtuvan Soinisen kohdalla asian vielä ymmärtää, mutta että vanha ja arvostettu konkari, Harri, on vasta nyt ensimmäistä kertaa tilauksen saanut.
Soininen on tehnyt luontoaiheisia maalauksia. Kuvauksen kohteena on ollut vuohenputki ja teosten teemana aika.
Maalauksia on yhteensä seitsemän, joista on muodostettu teoskokonaisuudet kolmeen tilaan. Soinisen maalaustapa perustuu tuttuihin utuisiin maalipintoihin, joihin kuvauksen kohteet sulautuvat enemmän tai vähemmän. Nyt aihe ja tekotapa tuntuvat löytäneen toisensa.
Varsinkin teos nimeltä Valoa kohti on vanhan talon uudistetussa atmosfäärissä paikallaan. Kaksi muuta kokonaisuutta jäävät enemmän tilan muun visuaalisen tarjonnan jalkoihin. Niiden osalla tuleekin mieleen, olisiko tyyliin sopiva kehystys paikallaan teoksia korostamassa?
Harri on esinekoosteistaan tunnettu pitkän linjan kuvantekijä, jolta Tuiranpuistoon on hankittu kaksi grafiikanvedosta ja esinekooste.
Harrin ensimmäinen julkinen taidetilaus ei lopulta mennyt ihan puhdasoppisesti läpi. Hän kyllä kävi paikalla kaavailemassa tulevaa, mutta sairastuminen muutti suunnitelmat. Lopulta häneltä hankittiin jo valmiina olleita teoksia.
Kaksi litografiaansa Harri on tehnyt italialaisen valekreiviseikkailijan Alessandro Cagliostron (1743-95) vaiherikkaan elämän innoittamana.
Nappipointillismia edustava maalausmainen esinekooste on tehty vanhasta kävelykepistä ja lakkautetusta kyläkaupasta hankituista napeista.
Veikeä teos omaa sanaleikkisän nimen Seurat Luxembourgin puistossa. Nimi viittaa pointillismiin Georges Seurat'n kautta, Albert Edelfeltin maalaukseen ja miksei myös sijoituspaikkaan, joka sekin puisto on.