Kuva: Sanna Myllykangas
Metsässä oli usvainen syysaamu. Yön aikana lämpöasteet olivat käyneet pakkasen puolella, ja metsän kasvisto oli kuurasta vielä valkoinen.
Raskaat askeleet painoivat syviä jälkiä pehmeään rahkasammaleeseen, joka jousti lempeästi jalkojen alla. Hellästi sormet tarttuivat hennon tupasvillan varteen, mutta ote lipesi aamukasteen vuoksi.
Viileän ilman takia hieman empien käsistä otettiin punaiset neulossormikkaat pois.
Ilman sormikkaita tupasvillojen varret katkesivat paljon vaivattomammin. Pian niitä oli kasassa tuuhea kimppu.