Mikko Saarelan Eppu Normaalille syksyllä 1980 kynäilemä Kuuvartalo yöllä on punkkareille sitä, mitä Erkki Junkkarisen Keinumorsian oli iskelmäsukupolvelle. Se on täydellinen juhannusbiisi, ja Eppujen tapauksessa myös musiikillisen murroksen virstanpylväs.
Saarela uskoo, että kesä ei enää kiihota lauluntekijöitä yhtä paljon, kuin menneillä vuosikymmenillä.
"Kesähittejä koetetaan nykyisin kirjoittaa väkisin, eikä siksi ole ihme, että ne unohdetaan helposti. Vanhassa iskelmässä sentään laulettiin juhannuksesta suoraan, mutta sitten alettiin haikailla rokkikesää."
Ajattomia
kielikuvia
Kuuvartalo Yöllä syntyi Saarelan ja Eppu-kitaristi Pantse Syrjän kirjeenvaihdon tuloksena. Se on ikuinen suomalaisen suven kuvaus. Ajattomin metaforin kyllästetty draamallinen mestariteos, joka kiteyttää koskemattoman satumaan kaihon, eroottisen munkkilatinan ja muinaissuomalaisen runoperinteen.
Ylitempoinen, mutta sointukuvioiltaan kaunis kappale tirskuu kalevalamittaista kerrontaa. Ainon ja Väinön tarinasta taotaan silta juhannusyön ja kreikkalaisen mytologian välille.
"Useimmat teksteistäni syntyivät yleensä aika nopeasti parista avainriimistä, mutta Coctail Barin kohdalla riimittelyni meni överiksi", Saarela muistaa.
Saarela muistelee, että hän ahmi laulun kirjoittamisen aikoihin kasapäin Mika Waltarin teoksia.
"Teksti oli enimmäkseen miehen ja naisen mystisyyttä mittailevaa, nuoren miehen runoutta. Olin lukenut Turms Kuolematon -eepoksen jo kolmatta kertaa, ja sitä kautta ammensin tuohonkin tekstiin outoja riimejä ja hämärää sisältöä."
Kuuvartalo Yöllä ei ole samalla tavalla kantaa ottava laulu kuin kansalliseen muistiin porautuneet Puhtoinen lähiöni tai Kaljanlanttauslaulu, jotka myös ovat Saarelan käsialaa.
"Suomi-ilmiö ja muut vastaavanlaiset tekstit tehtiin sen ajan kontekstiin, mutta ongelmat ovat säilyneet. Onneksi esimerkiksi Freud, Marx, Engels & Jungille sanoittamani Buuri Johannesburgista ei enää ole niin ajankohtainen."
Juhannusvirsiä ja Huuhaata
Suomalaiset rokkarit ovat käsitelleet juhannusta harvasanaisesti, ellei mukaan lasketa Dannyn laulamaa Kesäyö- ikivihreää, M.A.Nummisen groteskia Joulupukin juhannusyö -irvailua tai Martti Huuhaa Innasen laulua Urjalan taikayö.
"Urjalan taikayö on suomalaisen junttiromantiikan irvailuksi tarkoitettu laulu, josta tuli vahingossa ikivihreä", Innasta yhä diggaava Saarela tunnustaa.
Juhannuslauluja tehtailtiin paljon 1970-luvun iskelmäboomin aikaan. Varhaisempi juhannuslaulujen sesonki sijoittuu 1920-luvun lopun iloisiin vuosiin, jolloin keskikesän juhlaan liittyviä veisuja laulettiin enimmäkseen tuon ajan pikkuporvarillisissa jazz-piireissä.
Varhaisin levylle taltioitu juhannuslaulu on Iivar Kainulaisen 1915 levylle laulama Juhannusvirsi. Uusimmista ajankohtainen on jälleen kerran keikkalavoille palaavan Dingon, vuonna 1986 levyttämä Juhannustanssit.