Pieneen lasipurkkiin sullotut vaatimattoman oloiset kaprikset ovat niin hienoa herkkua, että niitä mitataan kuuden portaan arvoasteikolla. Mitä pienempi kaprispallukka, sitä parempi sen aromi ja kalliimpi sen hinta. Halvimpia ovat ympärysmitaltaan yli sentin paksuiset "gruesas". Eniten pitää maksaa lajista "nonpareilles", joitten vyötärö ei saa ylittää seitsemää milliä.
Kaprikset eivät ole marjoja, hedelmiä eivätkä pehmeitä pippureita. Ne ovat kaprispensaan kukkien tiukkoja nuppuja. Poimittaessa ne ovat hennon vaaleanpunaisia tai valkoisia, jotka marinadissaan menettävät viattomuutensa ja muuttuvat kiukun vihreiksi ja herkullisella tavalla happamiksi.
Kaprikset kuuluivat egyptiläisten ruokavalioon jo yli kolme tuhatta vuotta sitten. He, kuten myöhemmin kreikkalaiset ja roomalaisetkin, uskoivat niitten terveyttä kohetavaan voimaan. Ulkoisesti käytettyinä niistä piti olla apua silmätulehduksiin.
Kyllä nykyisetkin ravintotieteilijät kapriksia kehuvat, sillä ne parantavat ruokahalua ja kiihdyttävät vatsahappojen toimintaa. Siksi niitä ripotellaan runsaasti juuri alkuruokiin. Belgialaiset sekoittavat aina ison lusikallisen kapriksia raaka- eli tartarpihviinsä ja uskovat annoksen olevan nopea kunnon kohottaja sekä ennen että jälkeen juhlien.
Eniten kapriksia käytetään Välimeren, Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maissa. Niitä lisätään pizzojen päälle, kylmiin kalasalatteihin ja -kastikkeisiin, paistettuun riistaan, kesäkurpitsapiirakoihin ja keitettyjen kalojen kastikkeisiin. Tunisian ja Marokon lomahotellien salaattipöydissä on aina isot kulholliset kapriksia. Perunasalaatin lisukkeina kaprikset ja öljy ovat paljon paksua majoneesia raikkaampi vaihtoehto. Kaprikset kuuluvat ehdottomasti myös italialaiseen pastakastikkeeseen alla puttanesca (suomeksi: huorahtavaan tapaan).
Kaprisnuppujen poiminta on Lähi-Idän maissa useimmiten lasten tehtävä. Kori toisessa, keppi toisessa kädessä he liikkuvat pensaikoissa. Keppi on mukana turvallisuuden vuoksi, sillä puolisentoista metriä korkeitten piikkisten pensaitten alusta on käärmeitten lempipaikkoja. Oksille jätetyt nuput aukeavat aikanaan ja kypsyvät kukinnan jälkeen oliivien kokoisiksi marjoiksi. Niitä ei juuri vientiin riitä, mutta paikalliset asukkaat käyttävät kaprismarjoja kylmiin kesäkeittoihinsa.
Kapristahna tapenade
35 kivetöntä mustaa oliivia
8 anjovisfilettä
2 rkl kapriksia
valkosipulista kaksi kynttä
5 rkl oliiviöljyä
sitruunanmehua
Pieniksi siruiksi hakatut oliivit, anjovisfileet ja valkosipulinkynnet sekoitetaan haarukalla. Massaa koko ajan sekoittaen valutetaan mukaan öljy ja lisätään kaprikset. Lopuksi muutama tippa sitruunanöljyä. Tapenade on herkullista paahtoleivällä, halkaistun patongin tai vihannespiirakan päällä. Erinomainen levite myös alkudrinkin kekseille.
