Kurt­tu­ruu­sus­ta tulee lain­suo­ja­ton ke­sä­kuun alussa – Vie­ras­la­ji­koor­di­naat­to­ri: Ketään ei olla sa­kot­ta­mas­sa heti seu­raa­va­na päivänä kiellon nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä

Kurtturuusun kasvatus on kielletty kesäkuun alusta lähtien. Tätä on edeltänyt kolmen vuoden siirtymäaika.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan kesäkuun alussa. Tämän jälkeen sitä ei saa kasvattaa edes kotipuutarhassa.

Kurtturuusu on säädetty vieraslajilaissa haitalliseksi vieraslajiksi. Kurtturuusua ei siis saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tulee torjua kurtturuusua omalla maallaan ja poistaa se. Kurtturuusun voi poistaa esimerkiksi näivettämällä, mikä tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siemeniä. Kasvi näivettyy näin vuosien mittaan.

Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta muistuttaa, että kurtturuusun kasvatuskielto ja kurtturuusun torjuminen vaatii yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.

– Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä, Leinonen toteaa.

Ely-keskuksen mukaan kurtturuusua voi torjua oman tontin lisäksi myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoite on saada kurtturuusu vähennettyä tai poistettua luonnosta.

Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää tehokkaasti. Esimerkiksi hiekkarannoilla se syrjäyttää helposti herkkää rantojen kasvillisuutta ja peittää rannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Se on alunperin itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenten mittaan ympäri Suomea.

Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä. Kurtturuusun marjat ovat nauriin muotoisia. Marjojen avulla kasvi lisääntyy ja ne on syytä kerätä syksyisin ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.