Yö julkaisee uuden Kuolematon -pitkäsoittonsa Levillä viikonloppuna. Yli kaksikymmentä vuotta karua suomalaista rockmaailmaa silmästä silmään katsonut tamperelaisyhtyeen laulaja Olli Lindholm paljastaa, että Yö halusi vaihtelun vuoksi tehdä keikkoja muuallakin, kuin kuppiloissa ja tanssilavoilla.
"Olen pitänyt keikoistamme tarkkaa kirjaa. Jos teemme joka vuosi keikkoja samoissa paikoissa, ja soitamme vuoden aikana kolmekin keikkaa samalla areenalla, naamamme kuluvat äkkiä loppuun."
Kuolematon esittelee tutun ja turvallisen Yön. Laulussa Jokainen saa rakastaa on samaa nostalgiaa ja lapsenomaista raivoa, jonka voi aistia yhtyeen alkujoilta. Unta polttavaa -kappaleessa potkivat konerytmit. "Emme saaneet lauluun perinteiseen tyyliin soittamalla tarpeeksi svengiä, ja siksi käytimme koneita."
Lindholm uskoo, että kuvitellun, karun avioerotarinan lohduttomin sanakääntein etenevä laulu löytää pian kaikupohjaa.
"Meistä nelikymppisistä miehistä puolella on takanaan avioero, ja moni elää sellaisia hetkiä, joita laulussa kuvataan."
Perjantain ja lauantain keikkojen lisäksi Yö tekee Levillä kolmen seuraavan kuukauden aikana neljä muutakin keikkaa. Vappuun saakka jatkuvan kiertueen aikana se ehtii esiintyä niin Ylläksellä, Luostolla, Saariselällä ja Äkäslompolossa. Oulun Foxiaan bändi tulee 8. huhtikuuta.
Syksyllä 2005 Yö tekee historiansa suurimman, Helsingistä Rovaniemelle ulottuvan konserttikiertueen, mutta kesällä se soittaa lähinnä pienissä kaupungeissa ja Juvan Puustockin sekä Iisalmen Olusten kaltaisilla 1 000-3 000 henkeä vetävillä kesätapahtumissa.
"Vaikka ensi kesä ja syksy tulevat olemaan kovaa työtä, niin tarkkaan kiertueet ja loma-ajat etukäteen suunnittelemalla pidämme bändin hyvin kasassa."
Yö on nähnyt uransa aikana ylä- ja alamäkiä. Kipeimmäksi jaksoksi Lindholm nimeää vuodet 1989-1992. Ahkerasti keikkaillut bändi tunsi teiniyhtyeen saappaat ahtaiksi, mutta ei noussut suomalaisen rockin ykköskaartiin.
Vuonna 1994 Lindholmin ja Juice Leskisen yhteistyönä syntynyt balladi Ihmisen poika antoi yhtyeelle nosteen, joka kantoi aina kesään 1999 saakka. Lindholm painottaa, että yhtye ei vain jaksanut huiman keikkatahdin väsyttämänä pitää itsestään huolta.
Vuonna 2001 levy-yhtiön johtaja Epe Helenius ilmoitti, että Lindholmin piti säveltää yksi uusi biisi saman vuoden syksynä ilmestyvälle Legenda-kokoelmalle.
Särkyvää-kappaleesta tuli hitti. Puolitoista vuotta myöhemmin seurasi pitkäsoitto Rakkaus on lumivalkoinen, jonka Jussi Hakulisen säveltämästä nimibiisistä on tullut 1985 äänitetyn Joutsenlaulu -balladin veroinen klassikko ja lähes joka keikalla kuultava tuotemerkki.
"On bändejä, jotka eivät uransa aikana saa sävellettyä ainutta klassikkobiisiä. Meillä niitä on kaksi."