Kuolema kyttää ris­kin­ot­ta­jaa

Autoilijat eivät pysty vaikuttamaan keliin ja tien kuntoon, mutta yhteen asiaan he pystyvät vaikuttamaan: omaan ajoasenteeseensa. Se on tärkein yksittäinen turvallisuusasia liikenteessä.

Autoilijat eivät pysty vaikuttamaan keliin ja tien kuntoon, mutta yhteen asiaan he pystyvät vaikuttamaan: omaan ajoasenteeseensa. Se on tärkein yksittäinen turvallisuusasia liikenteessä.

"Kenenkään ei tarvitse ajaa maantiellä lujempaa kuin omasta mielestä on turvallista", kiteyttää Oulaisten Autokoulun liikenneopettaja Jussi Mannerkorpi.

Käsite "teiden tukko" pitäisi Mannerkorven mukaan laittaa uuteen tarkasteluun. "Jos koko ajan autoja painaa ohitse vasemmalta, voi ajatella olevansa ainoa järkevä ajaja, mikäli keli on kehno."

Liikenneopettajan mielestä nuoret kuljettajat pärjäävät raskaan liikenteen seassa paremmin kuin vanhat, jo veteraani-ikäiset ajajat.

"Vanhemmilla ihmisillä sivutieltä päätielle tultaessa pää ei pyöri tarpeeksi. Se on tosi vaarallista rekkakuskin kannalta. Vanhusten näkökenttäkin on jo kaventunut", Mannerkorpi varoittaa.

Nuorilla riskitekijät liittyvät usein turhanpäiväiseen uhoon.

"Monet käsittävät sen mamoiluksi, jos kaasua hellittää rekan kohdatessa. Se on jonkinlainen kunniakysymys. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei muillakaan elämänalueilla oteta tällaisia riskejä."

Mannerkorpi vakuuttaa, että lopputulos on synkkä, jos tilanne karkaa liian nopeuden vuoksi käsistä.

"Rekan eteen ei kannata mennä. Se on varma kuolema."

Kiire on talvikeleillä huono tekosyy. 80 kilometrin tuntivauhdissa häviää 100 kilometrin tuntivauhtiin verrattuna vain puolitoista minuuttia kymmenellä kilometrillä.

"Rekkojen perässä jos ajaa, niin ei yleensä myöhästy mistään", Mannerkorpi tiivistää.

Ihmisten liikennekäyttäytyminen on parasta huhtikuussa, kun tiet ovat jo sulia, mutta kuljettajat ajavat vielä turvallisesti talvikaasulla. Hurjinta meno on heinä- ja elokuussa.

Ilmoita asiavirheestä