Reilut kymmenen Pohjois-Suomen kuntaa aikoo nostaa veroprosenttiaan ensi vuonna. Tämä ilmenee Kalevan tekemästä selvityksestä, jossa kysyttiin Pohjois-Suomen kunnanjohtajilta tai muilta johtavilta virkamiehiltä veroprosenttien nousupaineita.
Puolessakymmenessä kunnassa on jo tehty hallituksen esitykset tai jopa valtuuston päätökset verojen nostosta. Muiksi nousu-uhan alaisiksi katsottiin kunnat, joiden johtajat aikoivat esittää verojen nostoa tai jotka ilmoittivat, että nostosta käydään keskustelua.
Valtuustot päättävät veroista viimeistään marraskuun 18. päivänä. Voi olla, että kaikki ennakoidut nousut eivät mene valtuustossa läpi. Valtuustojen pöydille voi myös tulla lisää nostoesityksiä. Esimerkiksi Hailuodon kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo, että meneillään oleva perusterveydenhuollon kilpailuttamisen onnistuminen voi vaikuttaa veroihin.
Lapin kriisikuntien Pelkosenniemen, Savukosken ja Utsjoen verojen nousu 20 prosenttiin on sinettiä vailla. Pelkosenniemen valtuusto on jo tehnyt nostosta päätöksen ja Savukosken ja Utsjoen kunnanhallitukset ovat esittäneet nousua valtuustolle.
Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara sanoo, että kunnan talouden romahduttivat yhteisöveron jako-osuuden muutos ja valtionosuuksien leikkaukset. "Yhteisöveron muutos vei käytännössä kunnan metsäverot. Ne olivat kolmannes verotuloista." Sodankylän ja Kemijärven kanssa kuntaliitosneuvotteluja käyvän Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pauli Laurilan mukaan myös Pelkosenniemen talouden katastrofi on tulopohjan pettäminen.
Yli-Iin valtuusto on jo päättänyt veroprosentin nostosta. Vuolijoen kunnanhallitus on puolestaan esittänyt valtuustolle verojen nostoa19,25:een.
Raahen-Pattijoen yhteinen valtuusto pähkäilee veroprosenttia 14.marraskuuta. Yhteisen sävelen löytymista vaikeuttaa, että Raahen prosentti on 18 ja Pattijoen 18,5. Raahen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri uskoo, että 18,5 prosenttia voittaa. "Talousarvio ei vielä korjaannu silläkään. Menot ovat Raahessa lisääntyneet asukasta kohden, kun väki on vähentynyt. Etenkin sosiaali- ja terveyspuolen menoja ei ole saatu kuriin. Vastaavasti valtion osuudet ovat vähentyneet puoleen vuodesta 1995."
Monilla muilla kunnilla korotuspaineita
Vain kymmenkunta kuntaa ilmoitti, että ensi vuonna ei ole korotuspaineita. Väestökato, veropohjan pettäminen ja valtionosuuksien leikkaukset olivat selvästi yleisin peruste haja-asutusalueella. Oulun seudulla on puolestaan selkeitä kasvukipuja. Esimerkiksi Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla kuntien taloutta rasittivat hulppeat investoinnit ja palvelujen kustannukset.
Kunnat seuraavat tarkasti naapureitansa, eikä omaa kilpailuasemaa haluta heikentää. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara paukauttaa, että kaupunki on tulppana Oulun seudun korotuksille. "Kunhan Oulu on syönyt kaikki varauksensa, nostaa se verojaan ja muut seuraavat perässä", uskoo Vallivaara.
Kunnanjohtajat olisivat huomattavasti hanakampia korottamaan veroja kuin valtuutetut. "Tarvetta olisi, mutta ei ole poliittista tahtoa", oli heiltä usein kuultu peruste.
Kyselyssä selvitettiin myös, onko julkisuudessa olleella kuntien saamilla lisäverotilityksillä vaikutusta veropäätöksiin. Vastaus oli lähes poikkeuksetta kielteinen. Lisätilitys parantaa monen kunnan kuluvan vuoden tilinpäätöstä, mutta sillä ei jatkossa merkitystä. Eräs poikkeuksista oli suurimman lisäpotin saanut Yli-Iin.
"Saattaa olla, että tieto olisi muuttanut jo valtuuston tekemää veronkorotuspäätöstä", arvelee kunnansihteeri Pekka Tolonen.