"Kunta- ja palvelurakenneprojektin helppo vaihe on nyt ohi, kun kunnat ovat kartoittaneet yhteistyön nykyvaiheet ja pohtineet valtion ja kuntien tehtäväjakoa", Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunta- ja palvelurakenneselvitystä valmisteleva projektipäällikkö Pauli Harju sanoo.
Harju puhui keskiviikkona Oulunsalossa maakuntavaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa.
Jatkossa ovat edessä kovemmat paikat, kun kuntien pitää helmikuun puoleen väliin mennessä ottaa kantaa esimerkiksi siihen, mikä on kunnan asema vähintään 20 000 asukkaan peruskuntamallissa tai piirikunta- tai aluekuntamallissa.
Harju teroittaa, että palvelurakenteet ovat kaiken aa ja oo, mutta niihin kytkeytyy myös kuntajako.
Tarvetta löytyy. Maakunnassa on kymmenkunta kuntaa, joissa syntyi viime vuonna alle 22 lasta, ja kuitenkin lähes jokaisessa kunnassa on yläaste. Väki keskittyy rajusti. Niinpä puolet maakunnan väestä asui 25 vuotta sitten vielä 55 kilometrin sisällä Oulusta, kun nyt tarvitsee mennä enää 27 kilometrin päähän löytääkseen saman verran ihmisiä.
Ihmisten perusoikeuksien turvaaminen tulee yhä tärkeämmäksi.
Harju on tyytyväinen, että kuntakenttä ei ole nikotellut, vaan lähtenyt liikkeelle lujaa. "Esimerkiksi kuntaliitoskeskustelu on virinnyt vilkkaana."
Jos uudistus nytkähtää eteenpäin suunnitellulla tavalla, hallitus tekee juhannuksen aikaan rakenteista puitelain, ja sen jälkeen pallo tulee takaisin kuntiin, Harju uskoo.
Vaikka pakkoliitoksia ei ole nykyisten päätösten mukaan tulossa, valtiovalta voi päästä muuten haluamaansa kuntarakenteeseen. "Esimerkiksi valtionosuudet ja erilaiseen kuntayhteistyöhön pakottaminen ovat tällaisia keinoja", Harju korostaa.
Palo- ja pelastustoimi valtiolle
Pohjois-Pohjanmaan uudistuksen koordinaatiotyöryhmä esittää sisäministeriölle, että valtiolle olisi siirrettävä palo- ja pelastustoimi sekä eräät sosiaalietuudet ja erityisen kalliit hoidot. Yksimielinen esitys perustuu kuntien lausuntoihin.
Valtiolle siirrettäväksi esitetään lasten elatusturvaa, holhoustoimen edunvalvontaa, kuluttaja- ja velkaneuvontaa, pelastushelikopteritoimintaa, toimeentulotuen normitettavissa oleva osaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia sekä omaishoidon tukea. Lisäksi valtiolle esitetään siirrettäväksi kustannuksia useista erityishoidoista, joihin kuntien ei ole mahdollista vaikuttaa.
Sen sijaan maakunta säilyttäisi kunnilla ammattikorkeakoulut. "Koulutus on kuntien keskeisin väline aluekehitystehtävän hoitamisessa, ja valtiolla on nykyisellään riittävät ohjausvälineet ammattikorkeakouluihin nähden", maakunnan lausunnossa sanotaan.