Joronen istui Tammelan torilla, maisteli kahvia ja haukkasi välillä palan munkista. Aurinko tuli juuri esiin kevyen pilviverhon takaa ja lämmitti mukavasti. Silti oli selvästi viileämpää kuin viikonloppuna. Jorosesta se oli vain hyvä. Hän oli kaupunkieläjä, joka ei välittänyt helteistä.
Lähtö mökiltä oli viivästynyt. Komisario Petäjälle annettu lupaus tulla Tampereelle jo lauantaina ei ollut pitänyt. Maire oli yksinkertaisesti kieltäytynyt lähtemästä saaresta.
Jorosen onnistui tekemään apulaispäällikkö Sirpa Pälikön kanssa poikkeuksellisen järjestelyn. Pälikkö lupasi vastata myös Mairen hotellikustannuksista. Mukava kahden hengen huone oli järjestynyt Tammerista. Joronen ei jaksanut miettiä kuinka Pälikkö selittäisi Mairen yöpymisen poliisikamreerille.
Joronen oli tapansa mukaan liikkeellä aamuvarhaisella. Hän oli menossa Sorinkadulle, jossa Tampereen tai oikeammin Pirkanmaan poliisi piti majaa.
Poliisin organisaatiota oli myllätty viime vuodet ahkerasti, nimet muuttuivat niin, että perässä ei pysynyt. Joronen ei osannut järjestelyihin sanoa juuta eikä jaata, mutta sen hän ymmärsi, että jos ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, virkavallan piti tulla perässä.
Sorinkadulla oli aamutuimaan vastassa vain Petäjä. Oli hyvä hetki puhua kaikessa rauhassa. Joronen otti suuren kupillisen, vaikka oli juuri juonut.
-Jos käyn varmuudeksi kaiken läpi. Tosin villoja on aika vähän.
-Anna mennä.
-Olemme keskittäneet vähäiset voimavarat liikkeiden kameranauhoihin. Mutta Sandren vilahtaa niissä vain pari kertaa. Niin huonosti, että voisi sanoa Mörhvin lain toteutuvan.
-Minkä lain? Joronen yritti pidätellä nauruaan.
-Teuvan kouluissa opetettiin enemmän kuria ja järjestystä kuin sivistyssanoja.
-Jatketaan, Joronen sovitteli.
-Sandren asui muutama vuosi sitten Tampereella. Se näkyy reittivalinnassa. Lähdettyään Plevnasta hän ei ylittänyt Hämeensiltaa, vaan osasi kävellä kohti Laukontoria mennäkseen kävelysiltaa myöden hotellille.
-Kuulostaa loogiselta.
-Ketä muita Plevnassa oli?
-Kunnanjohtajia aika joukko, mukana myös meidän pormestarimme H-K Laitinen.
-Nainen?
-Kyllä, nuori nainen.
-Kumma murha, pelkkiä naisia.
-No jaa, kyllä ne kaikki muut siellä kapakassa olivat miehiä.
-Lupasin eukolle, että viikkoa kauempaa en tähän uhraa. Jos homma pitkittyy, joku muu saa hypätä haalareihin.
-Kuntapomot ovat aloittaneet lomansa, mutta heitä pitää kuulla. Taidat päästä rengasmatkalle pitkin Suomea.
-Ei kiinnosta.
-Taitaa olla pakko.
-Mennään soittamaan pormestari Laitiselle.
-Joo.