Joronen ajoi, Petäjä istui vieressä. Kumpikin oli mietteissään. Maire luki Iltalehteä takapenkillä. Joronen ei olisi lyönyt kovin paljoa vetoa sen puolesta, että naisystävä halusi viettää kesälomansa niin.
-Oli hyvä, että olit mukana, Joronen katkaisi pitkän hiljaisuuden.
-Hienoa, jos ajattelet niin, Petäjä vastasi.
- Äh, te eteläpohjalaiset otatte kaiken niin tosissanne. Minä tarkoitin, että työharjoittelussa ollut poliisikokelaskin olisi tajunnut, että Vanhatalon menemiset pitää tarkistaa.
-Se on selvä. Mutta jotenkin tuntuu mahdottomalta, että hän voisi olla murhaaja. Ei kai Kuntaliiton toimitusjohtajan paikka voi olla niin tärkeä, että sen saadakseen joku on valmis surmatyöhön.
-Tiedät pitkällä kokemuksella, että motiivi on yksilöllinen asia. Mutta en minäkään usko, että Vanhatalo tappoi saadakseen viran. Tuskin Sandren oli edes kovin kilpailija.
-Vaan?
-Mistä me tiedämme kuinka hyvin he tunsivat toisensa. Manu Torppa kertoi, että Sandrenilla oli suhde ukkomiehen kanssa. Mitä jos se äijä on Vanhatalo? Sini Sandrenin kaltaiset naiset eivät harrasta nettitreffejä. Työkuvioista hän on poikaystävän pokannut.
-Ja Vanhatalo on sitä tyyppiä?
-Ilmiselvä alan mies, ei mikään vakavahenkinen pohjalainen.
-En tiennytkään, että olet tuollaisista asioista noin hyvin perillä, Maire ihmetteli.
-Ei kuunnella virkapuheita, Joronen vastasi vakavalla äänellä. Hän ei voinut olla varma, kuinka vakavasti Petäjä otti lain noudattamisen.
-Niin se on, että tieto lisää tuskaa. Mistä hemmetistä minä revin väkeä selvittämään missä kapakoissa Vanhatalo piipahti ja milloin hän kotiutui, Petäjä huokaili.
-Ja minun tekisi mieli heivata. Onhan tämä eräänlainen extremekokemus viettää kesälomansa näin, mutta silti.
-Mikä kokemus?
-Tarkoitin, että Maire taitaa olla aika kyllästynyt.
-Aivan, kuului takapenkiltä.
-Ymmärrän, mutta et Matti piru vie jätä minua pulaan. Sinulla on vielä kenttäkierrosta jäljellä, Petäjä maanitteli.
Matka jatkui, hetkeen ei puhuttu mitään, kunnes Petäjän puhelin pirahti. Soittaja oli toinen hänen nuorista tutkijoistaan. Petäjä kuunteli tarkkaavaisen oloisena.
-Hieno juttu. Aloitetaan kuulustelu vasta kun olemme Jorosen kanssa paikalla.
-Mikä se oli?
-Erään tädin antaman vihjeen perusteella järjestyspartio on napannut Kalervo Juusti-nimisen kaverin. Hän on virkansa juonut kunnanjohtaja, jonka jäljiltä netistä löytyy kovia tekstejä.
-Voiko äijä liittyä juttuun? Joronen uteli.
-Ainakin jollakin tavalla. Juusti vastustaa kuntaliitoksia jyrkästi.
Joronen painoi lisää kaasua.