Kun­ta­liit­to kiit­te­lee kun­ta­sek­to­ril­le lu­vat­tua mil­jar­di­luo­kan tukea ko­ro­na­krii­sin kulujen kat­ta­mi­seen

Hallitus seuraa kuntatalouden kehitystä ja on tarvittaessa valmis täydentämään tukikokonaisuutta myöhemmin tänä vuonna.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestäminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestäminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen.
Kuva: Emilia Kangasluoma

Hallitus seuraa kuntatalouden kehitystä ja on tarvittaessa valmis täydentämään tukikokonaisuutta myöhemmin tänä vuonna.

Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että valtio kuuli kehysriihessä kuntien ja kaupunkien hädän ja jakaa koronakriisistä aiheutuvaa taakkaa.

Hallitus lupasi kohdistaa toukokuun lisätalousarviossa kunnille ja sairaanhoitopiireille vähintään noin miljardin euron lisätuen. Mittaluokka vastaa Kuntaliiton arviota kriisin ensivaiheen rahoitustarpeesta.

Tukipaketti lieventää kuntatalouden akuuttia kriisiä. Kuntaliiton mukaan on tärkeää, että nyt tehtyjä linjauksia kyetään pian konkretisoimaan. Epidemia kohtelee kuntia eri tavalla, ja siksi myös kohdentaminen on suunniteltava tarkkaan, liitto muistuttaa.

– Koska kriisin loppulasku ei kuitenkaan ole vielä tiedossa, tilannetta on arvioitava jatkuvasti ja oltava valmis lisätoimiin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät yhä hoitajamitoitusta ja oppivelvollisuuden laajentamista varten tehdyt määrärahavaraukset.

Hallitusohjelman tavoitteista ja esimerkiksi kuntien uusista ja laajenevista tehtävistä neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

– Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin on tässä tilanteessa suhtauduttava erittäin pidättyväisesti, Karhunen sanoo.

Tukea voidaan täydentää

Hallitus seuraa kuntatalouden kehitystä ja on tarvittaessa valmis täydentämään tukikokonaisuutta myöhemmin tänä vuonna.

– Miljardiluokan tukipaketilla haluamme viestiä kunnille, että tuemme niitä merkittävästi koronakriisissä, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) toteaa.

Paateron mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kriisin aikana ja sen jälkeen, jolloin tarvitaan paljon lisää apua tilanteesta kärsiville ihmisille.

Kehysriihessä päätetty vähintään miljardin euron tukikokonaisuus kohdistuu tähän vuoteen ja se toteutetaan seuraavassa, kolmannessa lisätalousarviossa.

Siihen mennessä tukikokonaisuus täsmentyy. Tuki koostuu toisiaan täydentävistä osista, joilla huomioidaan erilaisten kuntien tarpeet koronakriisissä.

Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin muun muassa tehohoidosta aiheutuvat lisäkustannukset valtionavustuksella. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi tälle vuodelle.

Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle 2020. Myös harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

Hallitus päätti jo aiemmin korvata kunnille tänä vuonna aiheutuvat tilapäiset veromenetykset, jotka johtuvat hallituksen päättämistä yritysten verojen maksujärjestelyistä.

Päätös auttaa kuntia väliaikaisesti, sillä maksujärjestelyillä myöhemmäksi siirtyneet veronmaksut vähennetään vastaavasti kuntien valtionosuuksista vuonna 2021.

Pandemia moukaroi kuntataloutta

Pandemia nostaa kuntien menoja muun muassa terveydenhuollossa. Samalla kuntien verotulot sekä maksutuotot laskevat.

Valtiovarainministeriön ensimmäisen arvion mukaan koronakriisi heikentää tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Arvio on kuitenkin alustava, sillä vaikutukset riippuvat pandemian laajuudesta ja kestosta, joista ei ole vielä varmuutta.

Tilannekuvaa luodaan yhdessä kuntien kanssa, jotta voidaan huomioida kuntien erilaiset tilanteet sekä kriisin moninaiset vaikutukset kuntakenttään.

Valtiovarainministeriö ottaa huomioon koronakriisin vaikutukset kuntien talouteen arvioidessaan niin kutsutun kriisikuntamenettelyn käynnistämistä tämän vuoden tilinpäätösten perusteella sekä kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta.

Välittömien kriisitukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen mennessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta. Samassa yhteydessä tarkastellaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita.