Oulu Kolme neljästä suomalaisista pitää oikeana sitä, että suurten kaupunkien yhteisöveroja siirretään köyhille kunnille valtionosuuksina. Tämä ilmeni Suomen Gallupin sanomalehti Kalevan toimeksiannosta tekemässä mielipidetutkimuksessa.
Valtio leikkasi vuoden alusta kuntien saamaa pottia yritysten maksamista yhteisöveroista ja lisäsi samalla kuntien valtionosuuksia.
Uudistuksesta hyötyivät paljon valtionosuuksia saavat köyhät kunnat ja hävisivät isoja yhteisöveropotteja saavat suuret kaupungit, etunenässä Helsinki. Niiden saamat yhteisöverot ovat kasvaneet viime vuosiin asti huimasti.
Pääkaupunkiseudun enemmistö kannattaa
Kesäkuun loppupuolella tehdyn tutkimuksen mukaan muutos saa eniten kannatusta Pohjois-Väli- ja Itä-Suomessa, jossa sille lämpenee yli 80 prosenttia vastanneista. Lapin läänin asukkailla kannatus on jopa liki 90 prosenttia.
Eniten siirtymää vastustettiin pääkaupunkiseudulla, jonka asukkaista vajaa kolmannes kokee yhteisöveroihin koskemisen vääräksi. Kuitenkin myös pääkaupunkiseudulla selvä enemmistö hyväksyy toimenpiteen.
Kaupunkilaiset vastustavat siirtoa maaseudulla asuvia enemmän. Oulun läänissä ei kuitenkaan ollut eroja kaupunkien ja muiden kuntien välillä. Nuorimmat vastanneista olivat hieman muita enemmän muutoksen kannalla. Sukupuolieroja suhtautumisessa ei ollut.
Lähes yhdeksän maanviljelijää kymmenestä lämpiää ajatukselle siirtää yhteisöveroja valtionosuuksiin. Myös työväestö on voimakkaasti samoilla linjoilla. Vähiten kannatusta tippuu ylemmiltä toimihenkilöiltä, joista vain vajaat 70 prosenttia kannattaa ajatusta.
Valtion vaikutusta halutaan lisätä
Uudistuksesta kärsineet pääkaupunkiseudun kaupungit, Helsinki etunenässä, ovat arvostelleet kuluvan vuoden alusta voimaan tullutta muutosta pippurisesti. Pääkaupunkiseudun lisäksi uudistus heikensi Salon ja hieman myös Oulun asemaa.
Arvostelua on saanut ennen kaikkea julkisuuteen putkahtanut sisäministeriön suunnitelma, jonka mukaan leikkaukset myös jatkuisivat.
Yhteisöveroista on käyty vilkasta taistelua. Sisäministeriön mielestä yhteisövero ei sovi kunnallisten palvelujen rahoittamiseen muun muassa siksi, että vaihtelut ovat liian suuret. Kuntaliitto puolestaan on vastustanut yhteisöverojen leikkauksia, koska se pelkää, että supistuksia ei kompensoida.
Gallupissa kysyttiin myös kantoja siitä, miten valtion tulisi puuttua kriisikuntien toimintaan. Selvän enemmistön mukaan valtio voi puuttua kuntien itsemääräämisoikeuteen, kuitenkin vain neuvotellen. Tätä mieltä oli liki 70 prosenttia vastaajista.
Tätä tiukempia otteita kannattaa puolestaan 17 prosenttia vastaajista. Heidän mielestään pitäisi sävelten olla selvät: se päättää, joka maksaa.
Vain joka kymmenes vastaaja on sitä mieltä, että valtio ei saa puuttua kuntien itsehallintoon missään tapauksessa, koska kuntien itsemääräämisoikeus on rajoittamaton.
Alueellisesti mielipiteen kannattajilla ei ollut eroja. Lapin läänin asukkaat olivat jopa hieman muita useammin sitä mieltä, että valtion pitäisi päättää, koska se maksaa. Erot eivät kuitenkaan olleet merkittäviä.
Vasemmistoliiton kannattajilla oli selvästi tiukempi linja kuin muilla. Neljännes heistä kannatti sitä, että valtion tulisi päättää kuntien asioista, koska se maksaa viulut. Onko kysymyksessä sympatia alue- ja kuntaministeri Martti Korhosta (vas.) kohtaan? Se jää auki.
Erityisesti Pohjois-Lapin kriisikuntien tukemisessa on törmätty moniin ongelmiin. Ministeri Korhonen on ihmetellyt, mitä vaikutuskeinoja valtiovallalla on sen vastapainoksi, että se syytää rahaa kuntiin? Suomen kuntien itsehallinto kun on todella suurta. Valtion keinot ovat pitkälti porkkanoita, ei keppiä.
Valtio on tekemässä Pohjois-Lapin kuntien kanssa nälkäkuuria, joka edellyttää muun muassa henkilöstön lopputilejä erityisrahojen vastapainoksi.
Kunnilla ja valtiolla on erilainen käsitys hulvattomasta menosta.
Kuntien mukaan valtionosuuksien romahdus on niin suuri, että mikään ei pystyisi pitämään asioita hanskassa. Kuntien erilaisuutta ei ole pystytty tarpeeksi huomioimaan valtionosuuskertoimissa.
Ministeriön selvitysmiehen mielestä myös menoissa on paljon karsimisen varaa. Kuntaliitto puolestaan pitää valtion vastaantuloa liian pienenä ja ehtoja turhan reippaina.