Maahanmuuttovirasto on muuttanut vastaanottokeskusten perustamista koskevaa linjaansa.
Virasto ei enää kysy kuntapäättäjien kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen, jos keskus tai hätämajoitusyksikkö on suunnitteilla yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi olisi tulossa Punainen Risti (SPR) tai jokin muu ulkopuolinen taho. Jatkossa kuntien kantaa kysytään vain, jos vastaanottokeskus on suunnitteilla kunnan tiloihin tai kunnan ylläpitämäksi.
Maahanmuuttovirasto kuitenkin tiedottaa aina kuntaa ennen kuin vastaanottotoiminta alkaa.
Suomeen kaavaillaan sijoitettavaksi 2 400 turvapaikanhakijaa EU-komission uudesta esityksestä, kertoo saksalaislehti FrankfurterAllgemeineZeitung.
Komission odotetaan esittelevän ylihuomenna uuden mekanismin, jolla 120 000 Unkariin, Kreikkaan ja Italiaan tullutta turvapaikanhakijaa jaetaan muihin EU-maihin. Suomen osuus olisi saksalaislehden mukaan kaksi prosenttia.
Osuus vastaa suunnilleen komission aiemmin julkistamia jakokriteerejä. Komissio julkisti keväällä väliaikaisen mallin, jossa esitettiin 40 000 turvapaikanhakijan siirtämistä Kreikasta ja Italiasta muualle Eurooppaan. Kyseisessä esityksessä Suomen osuus on 1,98 prosenttia, mikä tarkoittaa liki 800:aa turvapaikanhakijaa. Suomi on lupautunut ottamaan vastaan kyseisen määrän.
Uudessa esityksessä Suomen prosenttiosuuden tulisi hieman nousta, koska turvapaikanhakijoita siirretään nyt myös Unkarista muihin jäsenmaihin. Se tarkoittaa, että muihin maihin puretaan nyt sekä Unkariin että Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvaa painetta.
Osa EU-maista on ilmoittanut vastustavansa komission sanelemia kiintiöitä. Vastahakoisimpia maita ovat Unkari, Slovakia, Tshekki ja Puola.
Suomi ei ole vielä päättänyt kantaansa komission uuteen esitykseen. Suunnitelma herättää hallituksessa eripuraa, sillä perussuomalaiset irtisanoutui hallituksen aiemmasta kannasta, joka hyväksyi turvapaikanhakijoiden siirtämisen jäsenmaasta toiseen.
Ministeri: Lisää humanitaarista apua
Suomi pyrkii lisäämään humanitaarista apua Syyrian sodasta kärsineiden auttamiseksi. Kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan varsinkin Syyrian naapurimaissa tarvitaan tukea, koska ne ovat vastaanottaneet valtaosan Syyriasta lähteneistä pakolaisista.
- Kaikki eivät edes pysty sieltä lähtemään, ja on tärkeää, että pystymme auttamaan paikan päällä, Toivakka sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ministeri ei vielä osannut sanoa, kuinka paljon apua on tarkoitus lisätä, mutta hän toivoo lisäapua jo tälle vuodelle neljännestä lisätalousarviosta.
Hallitus kokoontuu huomenna käsittelemään pakolaistilannetta ja suhtautumistaan komission vastuunjakoehdotukseen.