Ku­nin­kait­ten pii­raas­ta löytyy aarre

Ranskalaisten loppiaisenvietto kestää aina tammikuun perukoille. Perinteisiin kuuluu etenkin galette des rois eli kuninkaitten piiras, jota nautitaan niin kotona, kouluissa kuin työpaikoilla.

Tammikuun herkku. Galette des rois eli kuninkaitten piiras on Ranskassa loppiaisen herkku, jota nautitaan koko tammikuun ajan.
Tammikuun herkku. Galette des rois eli kuninkaitten piiras on Ranskassa loppiaisen herkku, jota nautitaan koko tammikuun ajan.

Pariisi

Ranskalaisten loppiaisenvietto kestää aina tammikuun perukoille. Perinteisiin kuuluu etenkin galette des rois eli kuninkaitten piiras, jota nautitaan niin kotona, kouluissa kuin työpaikoilla. Nykyisin piiras on miltei poikkeuksetta lehtitaikinasta ja sen täyte mantelinen. Kuninkaiden piiraan uumenissa väijyy papu tai posliininen pikkuesine.

Piiraanpalasestaan aarteen löytänyt kruunataan päivän kuninkaaksi tai kuningattareksi ja hän saa valita parinsa. Kouluissa kavaljeerin valinta aiheuttaa pientä ilkkumista ja työpaikoilla se taas on oiva tekosyy flirttailuun. Leipurilta ostettaessa piirakan kylkiäiseksi saa pahvisen kruunun. Koska lapsiperheissä kilpailu kuninkuudesta saa aikaan armottomia tappelunujakoita, leipurit tarjoavat kahdella tai kolmella pavulla ja kruunulla varustettuja galetteja.



Valkoisesta tietäjästä
murjaanien kuninkaaksi


Loppiaisena tarina itämaitten tietäjien saapumista vastasyntyneen Kristuksen luo Betlehemiin on muuntunut reilusti parintuhannen vuoden aikana. Alkuun tietäjiä oli epämääräinen luku ja kaikki valkoihoisia. Noin 300-400-luvulla kirkko päätti heitä olleen kolme. Tietäjistä tehtiin pikkuhiljaa kuninkaita, Ranskassa heitä kutsutaan kuningastietäjiksi. Todennäköisesti he saivat nimensä 1100-luvulla. Nuorimmaisesta tuli mustaihoinen vasta keskiajan loppupuolella.

Kirkko on asettanut lukuisia juhlia entisten pakanallisten seremonioitten kohdalle ja loppiainen kuuluu todennäköisesti tuohon kastiin. Jo reilusti ennen ajanlaskumme alkua useat kansat juhlivat vuodenvaihteen tienoilla muun muassa päivän pidentymistä. Antiikin roomalaiset viettivät Saturnuksen päiviä. Silloin sosiaaliset erot romuttuivat, villit orgiat rehottivat ja valittiin myös päivän kuninkaita. Jotkut tietolähteet selvittävät, että kunkut arvottiin joko noppien avulla tai leivonnaisen sisään kätketyllä pavulla. Muinaisessa Kreikassa käytettiin papuja joittenkin virkamiesten valitsemiseen ja Etelä-Ranskassa vielä renessanssiajalla.

Lukuisissa Ranskan kaupungeissa, kylissä ja eri ammattikuntien sisällä on ammoisista ajoista lähtien valittu päivän, viikon tai vuoden kuninkaita. Heidän valtansa on ollut joko hyvin rajattua tai aivan todellistakin. Joskus valitulla oli velvollisuus juottaa koko seurue, tarjota ateria tai hänestä saattoi tulla ammattikuntansa kunnioitettu edustaja. Ensimmäinen kirjallinen maininta, jossa puhutaan galette de rois´ta on Pohjois-Ranskasta vuodelta 1311. Suuren vallankumouksen aikaan, jolloin mikään kuninkaallinen ei ollut kurssissaan, piiras nimettiin vapauden kakuksi.

"Galette´ien myyntiaika pitenee vuosi vuodelta", kertoo suurpariisilainen leipomokonditorian omistaja Thierry Cornet: "Aloitamme valmistuksen heti uudenvuoden jälkeen ja niitä menee kaupaksi tammikuun lopulle saakka."



Galette, leipureiden
kassamagneetti


Konditoriapuolen pomo Patrick kommentoi: "Me teemme kuukauden sisällä tuhansia galetteja. Tilauksesta valmistamme piiraita useammalle kymmenelle hengelle ja myös aivan pieniä, yhden nautittavia."

Ranskan noin 34 000 boulangerie´lle eli perheleipomolle kuninkaitten piiras on yksi vuoden merkittävimmistä kassamagneeteista jouluhalkojen ja pääsiäissuklaitten rinnalla. Kuninkaitten piiras on helppo toteuttaa, jos käyttää valmista lehtitaikinaa.

Työaikaa kuluu korkeintaan vartti ja kypsytykseen noin 25-35 minuuttia. Galette nautitaan haaleana. Sen voi myös valmistaa etukäteen ja lämmittää hivenen viime hetkellä uunissa. Aikuisille juomaksi sopii parhaiten samppanja tai kuohuviini.



Galette des rois


6-8 hengelle

noin 600 g lehtitaikinaa

100 g voita

100 g sokeria

50 g mantelipulveria

2 kananmunaa

1 kuiva papu

1 pahvinen kruunu

Kaulitse lehtitaikinasta kaksi halkaisijaltaan noin 28 cm:n suuruista kiekkoa. Sekoita kulhossa notkea, huoneenlämpöinen voi hyvin sokeriin ja mantelipulveriin. Lisää lopuksi kananmunankeltuaiset.

Aseta ensimmäinen taikinakiekko voipaperilla päällystetylle uunipellille ja pistele hyvin haarukalla. Levitä täyte taikinan päälle siten, että reunoille jää sentin verran vapaata ja aseta papu. Sivele reuna kananmunanvalkuaisella ja liimaa toinen taikinakiekko kanneksi. Pensselöi munanvalkuaisella piiraan pinta vaan ei reunoja. Kuvioi taikina puhkaisematta haarukalla ja pistele kaksi kertaa.

Aseta kuumaan, esilämmitettyyn uunin noin puoleksi tunniksi. Piiras on valmis, kun sen pinta on kauniin ruskea. Anna jäähtyä haaleaksi ennen tarjoamista.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä