Ensimmäinen muistikuvani brittimonarkiasta on, kun kuusivuotiaana katselin televisiosta nuoren prinsessa Dianan astelemista kohti alttaria. Valtaisa huntu upposi niin verkkokalvoille kuin pienen tytön sydämeen, ja kaikki vaikutti todeksi tulleelta, ihanalta prinsessasadulta.
Myöhemmin on paljastunut, että todellisuus komeiden kulissien takana oli jotain muuta.
Prinsessasatua ei ollut myöskään torstaina kuolleen ja yli 70 vuotta maataan ja brittiläistä kansainyhteisöä hallinneen kuningatar Elisabet II:n elämä.