"Kun haluaa olla paras" – Naisten jal­ka­pal­lo kiilaa miesten rin­nal­le

Oulu
Satu Rousti (vas.), Anna Olmala, Fanni Pietikäinen, Roosa Immonen ja Emma Peuhkurinen pitävät jalkapalloa elämäntapana. Naisten pelaaminen ei häviä miehille.
Satu Rousti (vas.), Anna Olmala, Fanni Pietikäinen, Roosa Immonen ja Emma Peuhkurinen pitävät jalkapalloa elämäntapana. Naisten pelaaminen ei häviä miehille.
Kuva: Henrik Lassila

Ranskan kukistettua Kroatian jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa Moskovassa, näyttää jalkapallokesä olevan ohi monen kohdalla.

Oulun Castrenin kentällä harjoitukset kuitenkin jatkuvat.

ONS:n riveissä pelaavilla Roosa Immosella, Satu Roustilla, Anna Olmalalla, Emma Peuhkurisella ja Fanni Pietikäisellä kausi ei ole vielä päättynyt.

Takana on pitkä kevät Naisten Liigan otteluita.

Kotijoukkuepelien lisäksi nuoret naiset pääsivät keväällä mittelemään kansainvälisiä vastustajia vastaan.

Huhtikuussa Olmala, Rousti, Pietikäinen ja Peuhkurinen osallistuivat 19-vuotiaiden naisten EM-karsintoihin Suomen maajoukkueessa.

Vaikka lohkovoittoa ei karsinnoista irronnut, jäi otteluista kipinä tulevaisuuteen.

– Maajoukkuepeleissä pääsi näkemään kansainvälisen tason. Se jätti tunteen, että haluaa itse kehittyä lisää, Olmala kertoo.

– Treeneissä maajoukkueen kanssa oppi asennetta ja periksiantamattomuutta, Pietikäinen jatkaa.

Kovaa työtä ja tavoitteita

Kilpaurheilu vaatii omistautumista ja kurinalaisuutta.

Rousti, Olmala, Immonen, Pietikäinen ja Peuhkurinen ovat pelanneet jalkapalloa varhaisesta lapsuudesta saakka.

Tavoitteet ovat korkealla. Kukin nuorista naisista toivoo uran kantavan ammattilaisuuteen saakka.

Keskittyminen pitää kuitenkin pitää vielä tässä kaudessa.

– Kunhan loput pelit saisi vielä pelattua tasaisesti ja oman tason pidettyä hyvänä, Rousti kertoo lähitulevaisuuden tavoitteista.

Kunnianhimoa löytyy jalkapallokentän ulkopuoleltakin.

– Kun kentällä haluaa olla paras, tarttuu se muuhunkin tekemiseen, Olmala pohtii.

Se käy selkeäksi, kun heiltä tiedustelee jatkosuunnitelmia: lääkäri, hammaslääkäri, opettaja...

Vaikka haaveet vetävät ammattijalkapallon suuntaan, ei naisten jalkapallossa voi luottaa vain urheilu-uraan.

Osin vastavalmistuneet, osin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat jalkapalloilijat kertovat, että kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen ei ole ollut mahdotonta.

– Aikataulutus on tärkeää, mutta pelaamiselta jää aikaa muullekin elämälle, Pietikäinen avaa jalkapalloarkea.

Pelkkää hammasten kiristelyä harjoittelu ei ole.

Treeneissä näkee kavereita, onnistumiset motivoivat ja pelaaminen on hauskaa, naiset luettelevat.

Muutoksen tuulet

Maailmalla miesten jalkapallo villitsee ihmismassoja.

Miten nuoret urheilijat mieltävät naisten aseman suositussa lajissa?

– Miesten jalkapallossa liikkuu enemmän rahaa. Maailmalla naisten pelit saavat silti enemmän huomiota kuin Suomessa, Rousti miettii.

Keskustelu kääntyy naisten jalkapallon saamaan medianäkyvyyteen.

– Ei naisten pelejä kovin usein nosteta esille mediassa. Mutta parempaan suuntaan on menty, Peuhkurinen arvioi.

– Nuorten U17-maajoukkueen pääsy MM-kilpailuihin oli hienoa. Se nostaa uskoa, että arvostus on kasvamassa, Olmala jatkaa.

Pelaajat ovat aistivinaan muutosta asenneilmapiirissä.

Mitään selkeää eroa miesten ja naisten otteluille eivät oululaispelaajat keksi. Se on kuitenkin selvää, että naisten jalkapallo ovat aivan yhtä kiinnostavaa.

– Seuraan sekä miesten että naisten pelejä, ja naisilla on välillä jopa enemmän tapahtumia kentällä, Immonen vertaa.

– Oulussa riittää katsojia jalkapallolle. Ennakkoluulottomasti vain seuraamaan, Pietikäinen kehottaa jalkapallon ystäviä.

Lauantaina ONS kohtaa Castrenin kotikentällä Tikkurilan Palloseuran.

Hellittämään ei kuulemma tässä vaiheessa enää aleta, vaan lauantain pelistä lähdetään hakemaan voittoa.

Ilmoita asiavirheestä